Pallontallaajat.net
Valikko
Venetsia

Oodi Venetsian historialliselle keskustalle ja saaristolle

maaliskuu 18, 2017

Ääks, viimeisiä päiviä viedään, kamut!

Reilut kaksi vuotta Venetsian pääsaarta tallatessa ovat hujahtaneet ihan luvattoman nopeasti.

Muuttoliike historiallisesta keskustasta mannermaalle asuntojen jatkuvasti kallistuvia hintoja ja turistilaumoja karkuun on valitettavaa, mutta todellista. Sinne suuntaamme mekin tämän viikonlopun jälkeen, astetta normaalimman ja nykyaikaisemman elämän pariin autoineen ja polkupyörineen.

Vaikka osittain onkin haikeaa jättää Venetsian jo niin tutuksi käynyt ihmemaa kanaaleineen ja siltoineen puolen tunnin bussimatkan päähän, odotan silti innolla omaa vuokra-asuntoa ja uutta puistomaisen rauhallista Venetsian mannermaan naapurustoa. Tuntuu hyvältä jättää hyvästit kaksi vuotta kestäneellä, välillä kovin hermojakin raastaneelle kimppakämppäasumiselle ja toivottaa tervetulleeksi yhteiselämä Mr. Chilen kanssa omassa rauhassamme.

Jos huikeimmat hetket parilta viime vuodelta Venetsiassa pitäisi tiivistää yhteen postaukseen, voisi lista näyttää vaikkapa tältä:

OLEN…

…saanut ihailla näkymiä Rialton sillalta kävellen taitetun päivittäisen työmatkani varrella.

…saanut työskennellä kansainvälisen huipputiimin kanssa unelma-alallani matkailumarkkinoinnin parissa San Polon toimistossa.

…istunut tyhjän San Marcon aukion terassilla keskiyön jälkeen ja syönyt läheisestä ruokakojusta haettua mehevää porchetta-pitaleipää.

…kiivennyt Campanilen torniin aikaisin aamulla ihastelemaan Venetsiaa ja sen laguunia lintuperspektiivistä.

…ihmetellyt veden keskelle rakennettua arkkitehtuurista ihmekaupunkia gondolista käsin sekä poikaystäväni, vanhempieni että kummityttöni ja hänen perheensä kanssa.

…ihaillut Venetsianlaguunia niin perinteisen venetsialaisen soutuveneen, moottoriveneen kuin vesibussinkin kyydistä.

…avannut kämpän alaoven ja ihmetellyt, kun merivesi virtaa sisään solkenaan tulvien aikana.

…etsinyt (turhaan) irtokarkkeja Giudeccan perjantaiaamupäivän markkinoilta (ja päätynyt sen sijaan proseccolasilliselle).

…paijannut Buranon saarella kohtaamaani kisua ja katsellut hänen kanssaan maagisen oranssinpunaista helmikuista auringonlaskua.

…istunut ystävien kanssa piknikillä Sant’Elenan puistossa ja katsellut heinäkuisen Redentore-juhlan keskiyön ilotulituksia.

…viettänyt kaverin synttäreitä syrjäisellä ja kuvankauniilla San Servolon saarella.

…tanssinut Afrikasta tulleiden katuartistien rumpujen tahtiin Arsenalen linnoitusten kupeessa Venetsian karnevaaleilla.

…nauttinut tuoreesta ananaksesta valmistettua jäähilejuomaa Lido di Venezian saarella ennen auringonpalvontaa hiekkarannalla.

…sekä pulahtanut naku-uinnille kaveriporukalla hiostavassa heinäkuun yössä pimeällä Lidon Aurora-rannalla.

…suudellut Mr. Chilen kanssa ensimmäisen kerran Campo Santa Maria Formosan lähellä sijaitsevalla sillalla Venetsian yön rikkumattomassa hiljaisuudessa…

…ja tuijotellut hänen kanssaan Venetsianlaguunin taa painuvaa auringonlaskua kotikatumme päädyssä istuen ja muovimukeihin kaadetulla hanaproseccolla kippistellen.

Olen saanut niin paljon enemmän mitä osasin ja uskalsin ikinä kuvitellakaan kokevani tämän parin vuoden aikana.

Ja onneksi ne auringossa kimaltelevat kanaalinvarret tai rakas Venetsianlaguuni eivät jää kovin kauaksi jatkossakaan.

Seuraa Marimenten hajatelmia tuoreeltaan Italiasta käsin Facebookissa, Instassa ja Twitterissä

 

Saatat myös pitää näistä

10 Kommenttia

  • Vastaa Johanna maaliskuu 18, 2017 at 10:45

    Voi eiiii!
    Miten raaskit lähteä!!! (Homaa, ei kysymysmerkkejä ;) )

    Ymmärrän kyllä sen järjettömän haasteen minkä kaupunki antaa, turisteineen ja asumiskustannuksineen. Mutta silti.

    Vaikka omat suunnitelmalle hieman muuttuikin ja Venetsiaan muuttamisen sijasta muutimmekin Uuteen-Seelaantiin niin taka-alalla kuitenkin edelleen siintää että ehkä vielä joskus, vaikka vaan lyhyeksi aikaa, sinne Venetsiaan.

    Saas nähdä, haaveissa on hyvä elää.

    Onnea tulevaan, uusia postauksia odotellessa!

    • Vastaa Mari maaliskuu 18, 2017 at 11:03

      No elä muuta sano Johanna!!!

      Liki 10 vuotta täällä viihtynyt poikakaveri on vielä enemmän kauhuissaan muutosta kuin minä :D Mutta niinhän se menee, että aikansa kutakin ja monia eri vaihtoehtoja tutkittuamme mannermaalle siirtyminen vaikutti tässä vaiheessa parhaalta ratkaisulta.

      Katsotaan miten käy, eihän nämä ole välttämättä loppuelämän kestäviä päätöksiä :) Ja kiitos tsempistä, blogipostausaiheita on edelleen jonossa vino pino myös ”vanhasta Venetsiasta”!

  • Vastaa Amanda maaliskuu 18, 2017 at 15:46

    Kaunista! Tohon irtokarkkien sijasta proseccolle päätymiseen piti kommentoida, että sä niin osaat elää elämää oikein. :D

    • Vastaa Mari maaliskuu 18, 2017 at 16:16

      Hahaa Amanda, joo eihän tuo loppuunsa niin kauhean kurjasti päättynyt :D

  • Vastaa Susanna maaliskuu 19, 2017 at 00:09

    Kiva että sieltä on kuitenkin lyhyt matka Venetsiaankin :)
    ja uskon että teille tulee paljon rauhallisempi ja mukava koti. Itse en voisi asua kimppakämpässä tai toimisin varmaan jonain toisten jälkien siivoajana ja tietysti on myös hiljaisempaa jos ei ole kimppakämppä.
    Jatkuuko sama työ?

    • Vastaa Mari maaliskuu 19, 2017 at 13:28

      Minäkään en tiedä, miten oikeastaan ollaan selvitty näissä kimppakämpissä, mutta nyt siihen tulee viimein päätös :) Hyvät kulkuyhteydet Piazzale Romalle oli tosiaan mannermaalle muuton edellytys ja samat hommat jatkuu kuin tähänkin mennessä.

  • Vastaa illusia maaliskuu 19, 2017 at 09:41

    Jostain syystä Venetsia matkakohteena ei henkilökohtaisesti kovasti kiinnosta, mutta on ollut erittäin viihdyttävää ja mielenkiintoista lukea päivityksiäsi. Kiitos niistä ja kaikkea hyvää edessä oleviin elämänmuutoksiin!

    • Vastaa Mari maaliskuu 19, 2017 at 13:29

      Kiitos kivasta kommentista illusia, on mukava kuulla että Venetsian arjen jutut kiinnostavat! Ja jatkossa niitä on luvassa lisää, vaikka tukikohta siirtyykin toisaalle.

  • Vastaa Travelloverin Annika maaliskuu 19, 2017 at 12:23

    Hämäsivät, luulin sinun muuttavan kokonaan pois, palaavan Suomeen, lähtevän Chileen tms. Puolen tunnin bussimatka on toki eri kuin olla ytimessä kaiken aikaa, mutta sen voi tehdä vaikka päivittäin, jos siltä tuntuu. Sääli, että hinnat nousevat sellaisiksi, että on parasta ottaa muutama askel etäämmälle. Toisaalta aina pääsee takaisin, jos haikailettekin paluuta kanaalin rannalle.

    • Vastaa Mari maaliskuu 21, 2017 at 10:59

      Niinpä Annika, minusta on todellakin sääli, että meidän ”muualta tulleiden” lisäksi myös täällä syntyneet ja ikänsä kasvaneet joutuvat joko asumaan vanhoissa, huonokuntoisissa ja kalliissa asunnoissa tai vaihtoehtoisesti muuttamaan muualle. Meillä oli ensimmäisenä vaihtoehtona Lido, mutta sieltä löytyi enimmäkseen vain myynnissä olevia asuntoja. Eli nyt alkuunsa ainakin mannermaalle ja katsotaan miten käy!

    Vastaa