Pallontallaajat.net
Valikko
Italia Ulkosuomalaisuus

Mitä olen oppinut Italiassa?

huhtikuu 22, 2016

Venetsia Italia

Reilun vuoden Venetsiassa tallaamisen jälkeen on hyvä istua alas ja pohtia, mitä käytännön asioita on tullut tänä aikana opittua Italiasta ja italialaisista.

Liian ruusuisia kuvitelmia ei alun perinkään tässä aiemmin Genovan opettamassa pääkopassa liikkunut, ja aina vähän väliä muistuttelen itseäni, että Italiassa matkustaminen on aivan toinen juttu kuin asuminen. Lievästi avautumisluontoinen postaus ei tarkoita, että olisin tätä nykyä kurkkuani myöten täynnä Saapasmaan tapoja ja kulttuuria. Jokaisesta maasta löytyy aina hyvät ja huonot puolensa, ja Italiassa hyvät onneksi edelleen peittoavat ne muutamat käsittämättömät paatokset.

Näitä seikkoja ei tarvitse lukea totaaleina totuuden torvina, sillä enemmänkin ne kertovat siitä, kuinka allekirjoittanut havainnoi ympäristöään ulkosuomalaisena tarkkailijana. Olkaatte siis hyvät!

1. Kausittaisuus

Tämän tiedostaminen iski kirkkaasti päin pläsiä viime kesän lopulla, kun Lidon rantabaarissa ei myyty enää mojitoa. Miten niin ei myyty? Koska tuoretta minttua ei ollut enää siihen aikaan vuodesta saatavilla. Olen tilannut Helsingissä mojiton keskellä synkintä talvea ja jotenkin kummallisesti baarimikko oli kuitenkin onnistunut taikomaan makoisia mintunlehtiä kaiken lumen ja jään keskellä?

Kausittaisuus näkyy varsinkin hedelmien ja vihannesten myynnissä – italialainen tietää tasan tarkkaan, mihin aikaan vuodesta voi mennä tiedustelemaan vihannestorilta tuoreita ja lähellä tuotettuja artisokkia, parsaa tai persikoita. Joitain onnekkaita yksilöitä, kuten omenoita, päärynöitä ja porkkanoita on saatavilla lähestulkoon koko vuoden, mutta monen muun kanssa saa olla tarkkana!

quattro_stagione

Kuva: mediterraneafrutta.it

Ja niin, kausittaisuus yltää myös vaatekaapin sisällön päivitykseen keväisin ja syksyisin – tätä kutsutaan cambio di stagioneksi ja ilmeisesti muun muassa tästä syystä pohjoisitalialaisilla on toppatakit päällä ja polveen asti yltävät talvisaappaat jalassa vielä huhtikuun +20 lämmössä, “koska kesäkausi ei ole vielä alkanut”. Hyvin yleinen, katukuvassakin reippaasti viljelty yhdistelmä tässä välikauden aikana on lisäksi sekä miehillä että naisilla havaitut sortsit ja kevyttoppatakki. Aurinkolasien kera, tietenkin.

2. Cash is the king

Jep, näin on – käteinen on kuningas ja tämän vuoksi Italiassa kannattaa suosia etenkin pieniä seteleitä ja kolikoita. Monissa kuppiloissa ja baareissa maksukorttipääte on edelleen mysteeri, luultavasti yritykselle koituvien ylimääräisten korttimaksukulujen vuoksi. Italiassa palkat ovat yleisesti ottaen matalia ja moni pienyrittäjä välttää mielellään kaikki mahdolliset lisäkulut, olkoonkin, että kortilla maksamisen mahdollisuus saattaisi lisätä asiakastyytyväisyyttä. But when in Rome…eli kolikot jemmaan kukkaroon ja hymy huulille!

Venetsia, Italia

3. Tarjoilijat eivät hönkää niskaan

Kun vaikkapa Venetsiassa istahdat hyväksi suositeltuun pizzeriaan, tarjoilija jättää sinut ja seuralaisesi rauhaan mestarikiekot tarjoiltuaan parhaimmillaan aina siihen asti, kunnes pyydät laskun. Hyvässä ravintolassa ei ole tarvetta kysellä joka viides minuutti, onko kaikki hyvin ja maistuuko ruoka – koska paikan henkilökunta tietää murkinan olevan suussasulavan maukasta. Näin suomalaisittain tämä on suorastaan helpotus, kerrankin saa syödä rauhassa ilman, että tarvii joka välissä suu täynnä salamia vakuutella lautasen sisällön erinomaisuutta.

4. “Kylmillä kivilattioilla” on tarkoituksensa

Tämän suorastaan neronleimauksen oivalsin tässä ihan vähän aikaa sitten. Olen päivitellyt kolme talvea, miksi ihmeessä italialaisten talojen lattiat on rakennettu kylmää hohkavasta kivestä, johon yhdistettynä sisälämmityksessä pihistely johtaa tuhannen kylmissä kämpissä kärvistelyyn. Mutta sen sijaan, että täällä varustauduttaisiin kylmää vastaan, on suurempi ongelma pikemminkin talvea pitemmän kesän kuumuus sekä ympärivuotinen kosteus. Esimerkiksi Venetsian pääsaarelle tyypillisiä marmori- ja muita kivilattioita olisi mahdoton korvata puulla tai laminaatilla. Sen sijaan kivimateriaalin on tarkoitus kestää kosteutta, kuumuutta (ja tulvia!) ympäri vuoden.

Venetsia Italia

5. Euroopan kovimpia verotuksia

Say what? Ihan oikeasti, italialaiset maksavat yllättävän paljon veroja. Nämä verotulot menevät  julkisten palveluiden ylläpitoon ja kehitykseen  päivittäisten skandaalilehtiotsikoiden mukaan poliitikkojen riemulomien ja sekä heidän vaimojensa megalomaanisten synttärilahjojen kattamiseen. Toisin sanoen italialaiset eivät itsekään aina ole täysin holleilla, mistä maksavat niin paljon veroja, koska vastinetta tälle ei konkreettisesti näy. Eikä ketään tunnu useimmiten huolestuttavankaan asia. È cosí.

6. Ja mitä tekisit ilman italialaisia naapureita…

Jos komeampi puoliskoni ihmetteli Suomi-reissullamme, onko meillä naapureita ja onko ne elossa, Italiassa ei ilmene tästä epäilystäkään. Italialaiset naapurit sekä näkyvät että varsinkin kuuluvat ja on ihan tavallista olla todistamassa, kuinka viereisen asunnon äiti herättelee teini-ikäistä tytärtään kouluun vähemmän lempeällä äänellä tai iäkkäämpi vanhuskerho kokoontuu alakerran sisäpihalla, ehkäpä kera viinilasillisten. Ja jos asutte kimppakämpässä niin seinän takana majailevan kämppiksen elämä tulee myös väkisilläkin hyvin tutuksi aina tyttökaveri(e)n kesken jaetuista lemmenosoituksista lähtien.

Mutta on tässä yksi hyväkin puoli: muutaman kerran olen kuullut ikkunasta kantautuvaa, mestarillista viulunsoiton harjoittelua ja toimistomme naapurissa kuulimme aika ajoin mielettömän hienoja pianokonserttoja!

Mitä huomioita te olette pistäneet merkille Suomen ulkopuolella asuessa? Saa avautua niin hyvistä kuin vähemmän kivoistakin jutuista!

Lisää reissuneitin hajatelmia löytyy Facebookista, Instagramista ja Twitteristä.

Kirjoittaessa soi Jovanotti – Estate

Saatat myös pitää näistä

18 Kommenttia

  • Vastaa Nomadi huhtikuu 22, 2016 at 17:24

    Mielenkiintoisia havaintoja! Itse olen asustellut Valimeren alueella jo useamman vuoden (ensin Espanjassa ja nyt Maltalla) ja voin allekirjoittaa varsinkin ne kylmyytta hohkaavat lattiat. Voi tata onnea, kun huhtikuussa voi viimein kavella paljasjaloin asunnossa karsimatta pakkasenpuremista.
    Sekin on totta, etta asuntojen aanieristykseen ei todellakaan ole panostettu ja espanjalaiset (kuten varmasti italialaisetkin) ovat kylla todella aanekasta kansaa… onneksi meilla ei nykyaan ole seinanaapureita, joten saadaan olla aika rauhassa :)

    • Vastaa Mari huhtikuu 23, 2016 at 14:27

      Kiitos kommentistasi Nomadi! On hyvin huojentavaa kuulla, että samoista kylmistä lattioista kärsitään muuallakin eikä se ole vaan minun päässäni. Pikku hiljaa voi näin huhtikuun tullen alkaa kääriä villasukkia takaisin kaapin perälle! :)
      Yleensä ottaen eteläeurooppalaisilla tuntuu volyymitaso vetelevän pikkasen eri sfääreissä kuin suomalaisilla. Onneksi teillä ei ole naapureita seinän takana! Meillä on myös hakusessa vähän rauhallisempi kämppä tässä kesän korvalla.

  • Vastaa Miitu huhtikuu 22, 2016 at 17:40

    Voisin tulostaa tuon ympyrän jääkaapin oveen muistuttamaan siitä, että mistä hedelmistä ja vihanneksista on turha haaveilla tiettynä sesonkina.. :D Tuo kertoo myös hintatasosta aika hyvin, jos on kallista, niin yleensä silloin ei ole kyseisen tuotteen sesonkiaika. Allekirjoitan myös käteiskassan, turkkilaiset kantaa hirveää setelinippukasaa taskussaan. JA kylmät kivilattiat on pelastus kesäkuumalla!

    • Vastaa Mari huhtikuu 23, 2016 at 14:30

      Sama homma mulla Miitu, ajattelin printata tuon kausiympyrän seinälle lunttilapuksi niin tietää missä mennään :) Mä en alkuun tykännyt pitää käteistä mukana, Suomessa tein sitä hyvin harvoin kun jopa torin lihapiirakat voi maksella huoletta kortilla. Ja tosiaan heinäkuun helteillä niillä kylmillä kivilattioilla tekee jo mieli suorastaan kieriskellä! :D

  • Vastaa jonna / Lempipaikkojani huhtikuu 22, 2016 at 22:31

    Hauskoja! En ole tiennytkään, että Italiassakin pitää maksaa kaikki käteisellä. Niin siis on myös täällä Saksassa. Ja tuo hedelmien/kasvisten jne kausitarjonta on kyllä tyypillistä monissa maissa (paitsi Suomessa). Niin on täällä Saksassa ja oli Ranskassakin. Mun mielestä ihan järkevää ja ekologistakin.

    • Vastaa Mari huhtikuu 23, 2016 at 14:35

      Kiitos jonna! Ja juu, tämäkin maa tuntuu pyörivän käteisen varassa. Ihan hyvä varmaan herätä välillä tästä Suomi-kuplasta ja tiedostaa, miten herkullisia tuoreina ja lähellä tuotetut hedelmät ja kasvikset loppuunsa onkaan.

  • Vastaa Susanna huhtikuu 23, 2016 at 01:30

    Siesta tuli myös mieleen! olen hotelleissa huomannut että se tulee useille turisteilla täysin puun takaa suurena yllätyksenä. Huomasin amerikkalaisen turistimiehen joka pettyneeseen sävyyn kyseli mistä ihmeestä hän voisi ostaa ruokaa keskellä päivää ja näin myös turisti muslimimiehen joka yritti avata kahvilan ovea, kun kahvila oli siestalla. Tämä siesta tulee aika monille varmaankin suurena yllätyksenä, vaikka eivät kaikki vietä siestaa esim. Venetsian tai Rooman keskustassa. Muissa kylissä ja kaupungeissa saattaa olla aivan kaikki kiinni päivästä iltaan saakka

    • Vastaa Mari huhtikuu 23, 2016 at 14:41

      Ihan totta Susanna, hyvä kun mainitsit siestan! Tämä riippuu varmaan paikasta, mutta esimerkiksi Venetsiassa pienet liikkeet sulkevat tunniksi pariksi iltapäivällä, kun taas ruokakaupat pysyvät huoletta auki koko päivän – onneksi! Voisin kuvitella että mitä etelämmäksi mennään niin sitä suuremmin siestaa edelleen toteutetaan. Luin hiljattain artikkelin, jonka mukaan Espanjassa olisi nostettu aloite siestan lakkauttamiseksi, jotta työpäivät ei venyisi niin pitkiksi. Saa nähdä käykö tämä lähivuosina (kymmeninä) toteen.

  • Vastaa Anna / Muuttolintu huhtikuu 23, 2016 at 02:38

    Mielenkiintoisia juttuja. Miun miehen sisko asui kolme vuotta Italiassa, ja paljon valitteli sitä, miten vaikeeta asioita on hoitaa, esim. postitoimistossa käyminen. Tuosta kausittaisuudesta ja tuoreudesta vihanneksissa ja hedelmissä tykkään.

    Melbournessa on tullut asusteltua nyt 6 vuotta, ja edelleen se yksi asia mikä pännii eniten on asuntojen kylmyys ja olematon eristys talvella. Lämmittimet pitää olla päällä yötä päivää ja lämpö karkaa samantien. Toisaalta yksi asia mitä rakastan täällä on kansainvälisyys, kaikilla on juuret jossain muualla.

    • Vastaa Mari huhtikuu 23, 2016 at 15:54

      Joo Anna, posti- ja pankkihommat on täällä myös ihan oma lukunsa. Kaikkia laskuja esimerkiksi ei voi aina maksaa online tai ruokakaupassa (!), joten välillä täytyy mennä jonottelemaan posti-pankkitoimistoon, joista suurin osa ainakin Venetsiassa menee kiinni ennen klo 14. Helpotuksena on kuitenkin se, että näitä voi maksaa nykyään myös kortilla! Muutamia vuosia sitten Genovassa muistelen että ensin oli vielä kaiken muun hauskuuden lisäksi käytävä pankkiautomaatin kautta nostamassa käteistä, huh.

      Mulle tuli ihan yllätyksenä, että myös Australiassa kärsitään kylmistä asunnoista! Mutta hyvä että teillä on lämmöt päällä päivin öin, sillä täällä suurin osa tuntuu kääntävän lämmityksen pois päältä yöksi ja aina kun lähtee kotoa, jotta säästäisi kaasulaskuissa, joista kertyy aika suuria jos lämmöt on aina päällä. Ensi talveksi täytyy hommata joku pieni pöytälämmitin kylmiksi öiksi :)

  • Vastaa kaisa romppanen huhtikuu 23, 2016 at 22:02

    Mie oon asunu jo noin 20 vuotta italiassa mie rakastan tata etta kaikki on kuin suurta perhetta kaikki istuu ulkona yohon saakka kaikki tietaa kaikkien asiat mutta jos tarttee apua kaikki sita antaa kun menen suomeen..ahistaa ja rauhottaa mutta Italia on minun maa mutta suomalaisuutta ja tapoja en unoha koskaan..oli mukava lukea sinun blogia kirjotat kivasti. kaisa

    • Vastaa Mari huhtikuu 24, 2016 at 15:07

      Kiitos kovasti ja kiva kun kommentoit Kaisa! Minulta löytyy myös samankaltaisia ajatuksia Italiassa asumisesta, vaikka Suomessa onkin mukava käydä vanhempien ja ystävien vuoksi. Ja suomalaiset tavat ja arvot pysyy pääkopassa aika tiukkaan, ehkäpä yhä tiukemmin mitä enemmän tulee ikää ja mitä kauemmin on Suomen ulkopuolella.

  • Vastaa Mira / Exploras huhtikuu 29, 2016 at 14:12

    Tosi kiva postaus! Paljon samanlaista, mitä Espanjassa asumisessakin, etenkin tuo kausittaisuus ja kylmät kivilattiat (ja talot). Tuo kausipukeutumienen on muuten sellainen juttu, johon itsekin mukautuu aika nopeasti – vai onko sulle käynyt niin? Olet muuten kyllä “löytänyt” tosi hienon asuinpaikan :)

    • Vastaa Mari huhtikuu 30, 2016 at 15:41

      Kiitos kivasta kommentista Mira! Täytynee myöntää, että tuo kausipukeutuminen on osittain tarttuvaa – sain maaliskuussa vieraita Suomesta, jotka kauhistelivat, kun kuljin vielä visusti toppatakki päällä, vaikka päivälämpötilat huitelivat tuolloin suomalaisittain vähintäänkin ilman takkia-kelejä.

      Ja onhan tämä Venetsia tosiaan melkoinen “löytö” :)

  • Vastaa Juha Mäkipää huhtikuu 1, 2017 at 09:54

    Itsellä 4 päivän kokemus Firenzestä. Pizza voi olla todella pahaa pahempaa kuin missään Suomessa tai sitten todella hyvää. Ruoka voi olla myöskin hyvää ja halpaa tai kallista ja pahaa. Italialainen jäätelö ei aina myöskään ole hyvää. Taide ja nähtävyydet ovat täällä huippua.
    Palvelu esim Kreikassa on parempaa

    • Vastaa Mari huhtikuu 1, 2017 at 13:23

      Kiva kun kommentoit Juha! Ja ihan totta, ettei kaikki ruokakokemukset ole automaattisesti taivaallisia Italiassakaan. Pitää tietää mistä löytyy parhaat palat! Ja palvelukulttuuri, siitä saisi vaikkapa kokonaisen postauksen erikseen ;)

  • Vastaa Juha Mäkipää huhtikuu 1, 2017 at 09:56

    Ai niin ja jos toppatakki ja talvikengät ovat tyylikkyyttä 26 asteen helteessä niin olen mieluummin tyylitön

    • Vastaa Mari huhtikuu 1, 2017 at 13:24

      Haha, tottumiskysymys! Tuo ei taida olla italialaiselle vielä kuumuutta kesän +35-40 asteeseen verrattuna ;)

    Vastaa