Pallontallaajat.net
Valikko
Asuminen Italiassa Kielten opiskelu Venetsia

Italian kielikurssi Venetsiassa

tammikuu 16, 2016

Kirjoittelin aiemmin viime syksynä palaavani hetkeksi takaisin koulun penkille italian kielen opiskelun merkeissä. Näin jälkikäteen halusin raportoida teille kokemuksistani kielikoulussa Venetsiassa, eli tämän pidemmittä aasinsilloitta: tässä niitä tulee!

MITÄ: italian kielen intensiivikurssi, ma-pe neljä tuntia aamupäivisin klo 9-13
MISSÄ: Istituto Venezia -kielikoulu Venetsiassa, Italiassa
MILLOIN: lokakuussa 2015 neljän viikon ajan
MIKSI: halu oppia kommunikoimaan Italian kielellä, jotta maan kulttuurin, tapojen ja ihmisten ymmärtäminen kehittyisi
OPISKELIJA: pari italian alkeiskurssia joskus amk:ssa suorittanut, sillä hetkellä 9 kk Venetsiassa ja aiemmin vuosia sitten 5 kk Genovassa asunut Marimenten toimitus, joka kammoaa kielioppia ja suullisia ryhmätehtäviä
MUUTA HUOMIOITAVAA: Suomen Italian kulttuuri-instituutin myöntämä apuraha kielen opiskeluun

Ensimmäisen päivän haasteet

Studying Italian at Istituto Venezia

Koululle saapuessani ilmoittauduin monen muun sillä viikolla aloittavan opiskelijan kanssa aulan vastaanottotiskillä, jossa saimme Istituto Venezian omat kangaskassit. Näissä oli perustietoa koulusta, Venetsiasta sekä opiskelijakortti, jolla sai etuja ja alennuksia tiettyihin ravintoloihin, kahviloihin, kirjakauppoihin ja niin edespäin.

Ilmoittautumisen jälkeen tarkastettiin ja suoritettiin mahdolliset kurssimaksut toisessa huoneessa, ja tämän jälkeen meidät ohjattiin lähtötasotestiin, joka oli sekä kirjallinen että suullinen. Tämän testin perusteella minut sijoitettiin ryhmään 4 eli toiseksi edistyneimpiin, mikä oli aika suuri yllätys, koska olisin suuremmalla todennäköisyydellä sijoitellut itteni nätisti kakkos- tai maksimissaan kolmostasolle. No, päätin kuitenkin kokeilla nelosta ja katsoa pysynkö perässä. Tasojen lisäksi koulu tarjoaa myös alkeiskursseja.

Lähtötasotestin jälkeen oli pienimuotoinen tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille, jossa paikallinen venetsialainen opettaja kertoi meille italiaksi Venetsiasta, koulusta, itsestään ja toivotti kaikki uudet kasvot lämpimästi tervetulleiksi.

Tässä välissä päivä oli puolessa ja oli eka ihan oikean oppitunnin aika, iiks! Meidän 14 hengen opiskelijaryhmässä jyräsi girl power – kaikki olivat naisia, suurin osa saksankielisistä maista ja eläkeiässä olevia rouvia. Ryhmästä löytyi kuitenkin minun lisäksi myös muutama nuorempi sekä kansallisuuksia Japanista Iraniin. Suurin osa opiskelijoista suoritti viikon tai kahden kursseja, jolloin joka viikko tuli uusia naamoja tunneille. Pari muuta olivat minun laillani mukana neljä viikkoa ja muutama sitäkin pitempään.

International study group

Ensimmäisellä tunnilla pääsimme heti puhumaan italiaa 3-4 hengen ryhmissä ja tutustumaan toisiimme. Tämähän tietty hiukan hirvitti Marimenten toimitusta noin alkuunsa, sillä minun kirjallinen italian ilmaisutaitoni on kehittyneempi kuin suullinen ja kylmiltään italiaksi puhumisen aloittaminen tuotti aluksi pienoista tuskanhikeä. Ekasta päivästä selvittiin joka tapauksessa kunnialla, ja innolla jäin tunnin jälkeen odottamaan jo seuraavan päivän antia.

Istituto Venezia -kielikoulu kaikentasoisille opiskelijoille

Istituto Venezia in Venice, Italy

Kielikoulu sijaitsee Venetsiassa Dorsoduron kaupunginosassa, aivan Campo Santa Margherita-aukion kupeessa, joka tunnetaan etenkin opiskelijoiden suosiosta lukuisine kuppiloineen ja pikkubaareineen. Myös Ca’Foscarin yliopisto sijaitsee lähellä. Lähin vesibussipysäkki on nimeltään Ca’Rezzonico (linja 1), josta on noin viiden minuutin kävelymatka koululle.

Kaikilla Istituto Venezian opettajilla on tutkinto ja meidän ryhmää opetti kaksi opettajaa, toinen aamun ekat pari tuntia klo 9.00-11.00 ja seuraava opettaja klo 11.15-13.00. Molemmat opettajat olivat mielestäni ammattitaitoisia, kannustavia sekä riittävän huumorintajuisiakin, ja painottivat aina kysymään, jos on mitä tahansa epäselvyyksiä. Opetus tapahtui kokonaan italiaksi ja tuntien alussa oli useimmiten vapaata keskustelua opettajan johdolla, mitä olimme esimerkiksi tehneet edellisenä päivänä. Usein yksi ryhmästämme kertoi jonkin hänelle sattuneen seikan (esimerkiksi lokin hyökkäyksestä ja kokonaisen täytetyn patongin kädestä nappaamisesta!), ja yleensä puheet kääntyivät enemmän tai vähemmän ruoka- ja kokkausvinkkien suuntaan…Italiassa kun ollaan!

Studying Italian

Tuntien välissä oli noin vartin mittainen kahvitauko, ja kahvia sai joko koulun omasta automaatista (50 senttiä) tai lähellä sijaitsevista kahviloista (espresso/macchiato noin euron). Itse nappasin usein jo aamulla matkan varrella hyväksi havaitusta leipomosta suklaacroissantin tai muun vastaavan terveellisen evään kahvitauolla nautittavaksi.

Istituto Venezia

Opetustiloina toimivat vaihtelevan kokoiset luokkahuoneet, riippuen ryhmän koosta. Kaikissa huoneissa ei ole tuolien lisäksi erillisiä pöytiä, vaan tuolin käsinojasta käännetään tarvittaessa pikkupöydät muistiinpanoja varten. Kuunteluharjoituksia varten huoneissa ei ehkä ole parhaita äänentoistolaitteita tai kuuluvuutta, mutta niillä mitä oli niin mentiin eikä uusimman teknologian puute hirveästi hidastanut menoa muuten hyvässä ryhmähengessä.

Opetusmateriaalit (monisteet sekä omaa tasoa vastaava kielioppivihko) sisältyivät kurssin hintaan. Nokkela sveitsiläinen kurssikaverini keksi myös allekirjoittaneen apinoiman oivan tavan kirjoittaa ylös ennestään tuntemattomat sanat pieneen avaimenperämuistilistaan, josta oli kätevä kertailla uusia sanoja vaikkapa vesibussimatkan ajan.

Koulu tarjoaa kielenopetuksen lisäksi valinnaisia ja kurssin hintaan sisältyviä vapaa-ajan aktiviteetteja, kuten kävelykierroksia, elokuvakatsauksia, tietoa italialaisesta taiteesta sekä viininmaistajaisia. Torstaisin koulu järjesti myös maksullisen (35 €) kokkausillan, jossa italialaisen opettajan johdolla valmistetaan moniruokalajinen ateria ja lopuksi myös luonnollisesti nautitaan se yhdessä.

Lopputulos – opinko puhumaan italiaa?

Eli mitä tästä kurssista jäi päällimmäisenä käteen? Ainakin varmuus avata suu ja alkaa rakentaa lauseita, vaikkei kaikki verbien taivutusmuodot tai konjunktiivin imperfekti (jep, niin mikä..?) olisikaan vielä aivan hallussa. Kielten opiskelussa, kuten minkä tahansa muunkin aineen opiskelussa oppiminen on hyvin suurilta osin kiinni omasta motivaatiosta. Opettaja voi antaa sinulle työkalut oppimiseen, mutta kaiken kaikkiaan on omasta aktiivisuudesta kiinni, miten hyvin oppeja osaa ja haluaa soveltaa käytännössä. Kotitehtäviä ei tehdä opettajaa varten  eikä etenkään viime hetkellä aamun vesibussimatkalla  vaan oman kielellisen kehityksen vuoksi. Neljän viikon aikana neljä tuntia päivässä italiaa kuulemalla kielikorva tottuu äkkiä ja lauserakenteet ja usein käytetyt puhekielen ilmaisut tarttuvat nopeasti omaankin verbaaliseen sanavarastoon. Ja tällä kurssilla nimenomaan puhuttiin paljon, mikä oli juuri se juttu, mihin kaipasinkin eniten reenausta.

Ja miten tästä eteenpäin?

Vaikeinta kielenopiskelussa on ehkäpä opittujen taitojen ylläpitäminen, kun niitä ei enää käytä kurssin jälkeen niin aktiivisesti. Minulla on Venetsiassa pari kaveria, jotka puhuvat ainoastaan italiaa, joten heidän kanssaan ei tule kiusausta päästä helpommalla ja vaihtaa ciao, come stai:n jälkeen sukkelasti englantiin. Lisäksi koitamme italiaa sujuvasti mutta ei äidinkielenään puhuvan poikaystäväni kanssa papattaa välillä englannin ja espanjan lomassa italiaa, mutta hyvin helposti keskustelu kääntyy jomman kumman toimesta takaisin englannin kieleen.

Eli italian kanssa on vielä kovasti petraamista, mutta hyvä niin, koska mitä elämä olisi ilman pieniä suuria arjen haasteita!

Oletteko te olleet kielikursseilla? Ja kuinka ylläpidätte opittua kieltä kurssin jälkeen?

Kiitän lämpimästi Suomen Italian kulttuuri-instituuttia tästä mahdollisuudesta ja kielikurssin tukemisesta!

Kirjoittaessa soi Francesco Renga – Il mio giorno più bello nel mondo

 

Saatat myös pitää näistä

12 Kommenttia

  • Vastaa Liza in London tammikuu 16, 2016 at 17:59

    Kuulostaa aivan ihanalta! Olen itse opiskellut italiaa lukiosta asti, ja Erasmus-vaihdon ajan kävin samoilla luennoilla ja osallistuin samoihin kokeisiin kuin italialaiset opiskelijat. Valitettavasti neljän Lontoossa vietetyn vuoden aikana italian taitoni eivät ole kehittyneet, pikemminkin päin vastoin – olisikin niin siistiä päästä tällaiselle kurssille!

    • Vastaa Mari tammikuu 18, 2016 at 21:10

      Kiitos ja kiva kun kommentoit Liza in London! Ja wau, Erasmus-vaihto Italiassa kuulostaa ihan unelmalta :) Ehdottomasti suosittelen italian kursseja nimenomaan Italiassa, en vaihtaisi tätä kokemusta mihinkään.

  • Vastaa Annika - Tarinoita Maailmalta tammikuu 16, 2016 at 18:41

    Oo, kuulostaa niin ihanalta; italian opiskelua Venetsiassa! Saiskohan tuota apurahaa hakea itsekin..Kukaan ei täällä varmaan huomaisi, jos katoaisin kuukaudeksi Italiaan :D :D

    • Vastaa Mari tammikuu 18, 2016 at 21:12

      No kokeilepa vaikka huvikseen Annika! :D Ei se niin justiinsa ole, kuukausi sinne tai tänne! Tuut tänne vaikka kesäkurssille? ;)

  • Vastaa Susanna tammikuu 16, 2016 at 21:28

    Mielenkiintoinen kurssi, kannatti osallistua.
    Minä olen opiskellut italiaa omatoimisesti pari vuotta ja osaamiseni on keskitasoa ja samaa tasoa kuin englanti, vaikka omasta mielestäni osaan englantia paremmin. Kielioppi oli aluksi minullekin kovin hankalaa, mutta kaikkea oppii kun tarpeeksi yrittää :) huomasin että tuolla Istituto Venezian sivulla on myös kielitasotesti jonka kävin huvikseen tekemässä, sain tuloksena 15 oikein 19:sta. Mutta vaikeammissa kielitasotesteissä en kyllä saa noin hyviä tuloksia. Testejä on niin monenlaisia ja osa on helppoja osa vaikeita

    • Vastaa Mari tammikuu 18, 2016 at 21:17

      Sullahan sujuu italia oikein hyvin tuon testin perusteella! :) Kielioppiin tulen varmasti itse kompastelemaan vielä kerran jos toisenkin, mutta onneksi ainakin lausuminen on helppoa suomalaiselle. Ja jos saa udella niin miten olet opiskellut italiaa itsenäisesti? Mulla itseopiskelu rajoittuu tällä hetkellä lähinnä Duolingon kielenopiskelusovellukseen ja täällä ajoittain italian puhumiseen ja se onkin sitten siinä. Joku helppo kirja pitäisi vaikkapa hankkia luettavaksi italiaksi :)

  • Vastaa Jenni / Globe Called Home tammikuu 16, 2016 at 23:54

    Aivan mahtava idea tuo avaimenperä! Luulen, että hankin itsekin tuollaisen seuraavan kerran, kun eksyn kielikurssille. :D Luxemburgista pois muuton jälkeen en tosin ole ranskaa opiskellut, enkä usko täällä Jenkeissä opiskelevanikaan, mutta ehkäpä siihen tulee jossain välissä muutos.

    • Vastaa Mari tammikuu 18, 2016 at 21:20

      Kiitos Jenni, mustakin tuo oli ehkä vuoden paras idea ja toimii hyvin vielä kurssin jälkeenkin! :D Ja vau, ranskaa olisi myös ihana osata puhua tai edes ymmärtää enemmän kuin menneellä lukiopohjalla.

  • Vastaa Susanna tammikuu 19, 2016 at 21:45

    Käänsin lauseita ja kuuntelin Pausinin musiikkia. Halusin ymmärtää ne laulujen sanat ja myös sen mitä lomilla puhuttiin, kun Sisiliassa kävin ja siellä melko harva puhui englantia (nykyään jo useammat puhuvat mutta 10 vuotta sitten ei). Oli vähän kuin ”pakko” oppia että tulisi toimeen. Kielioppi oli minullekin hankala ja koska ei ollut opettajaa pakottamassa oppimaan niin välillä keskeytin ja jatkoin kun ei tuntunut pakkopullalta. Ostin Italia-Englanti sanakirjan divarista ja tykkäsin aina lukea siitä uusia ja uusia sanoja. Jossain vaiheessa huomasin että tulen kielellä jo toimeen ja ymmärrän mitä minulle puhutaan, vaikka ei tietenkään kaikkia monimutkaisia sanoja ymmärrä. Jossain vaiheessa sanakirja hävisi enkä vieläkään tiedä jäikö se lentokoneeseen, hotelliin vai minne. Pitäisikin ostaa joskus taas uusi sanakirja. Joitain kieliä oppii helpommin kuin toisia kieliä, en usko että pystyisin oppimaan esim. ranskaa itsenäisesti ja ilman opettajaa

    • Vastaa Mari joulukuu 1, 2016 at 13:05

      Ihan totta Susanna, Italiassa englannin osaaminen on aika vaihtelevaa, joten varminta on opetella ainakin muutama lause paikallista kieltä tullakseen toimeen reissussa. Ja mulla on hieman sama juttu, että ilman opettajaa ja säännöllistä ja johdonmukaista opetusta oon vähän huono opiskelemaan mitään kieltä itsenäisesti – tämä vaatii aika suurta motivaatiota, sitoutumista eikä mitenkään vähiten myös kärsivällisyyttä!

  • Vastaa Leena lokakuu 9, 2016 at 21:26

    Olipa kiva löytää blogisi, Venetsia on yksi suosikkikaupungeistani. Olen itse ollut samaisessa Istitutossa kurssilla ja kun itse olen jo vähän vanhempaa ikäluokkaa niin oli kiva todeta, että siellä oli kaikenikäistä porukkaa. Itselläni oli neljä tuntia ryhmässä ja kaksi tuntia yksityistunteja päivässä ja sen jälkeen kyllä pää oli aina aivan tyhjä :) . Yllättävän nopeasti sitä tunsi olevansa melkein sujuva italian puhuja mutta taidot valitettavasti ruostuvat käytön puutteessa ajan mittaan.

    • Vastaa Mari lokakuu 11, 2016 at 18:35

      Hei Leena ja kiva kun löysit Marimente-blogin! Ja mukava kuulla kokemuksia Istituto Veneziasta, meidän ryhmässä oli myös kaikenikäisiä ja itse taisin olla ryhmämme nuorimpia. En yhtään ihmettele jos noin monen tunnin kielenopiskelun jälkeen lyö aivot jo tyhjää, minulla se neljäkin tuntia putkeen päivässä oli ihan riittämiin :) Ja sepä se, että kieltä täytyy ylläpitää jatkuvasti jottei opitut asiat unohdu.

    Vastaa