Pallontallaajat.net
Valikko
Budjettimatkailu Lattarimaat

Rajanylitys Brasiliasta Argentiinaan ja Iguassun putoukset Argentiinassa

lokakuu 30, 2014

Brasilian puoleisilla Iguassun putouksilla vierailun jälkeen suuntasin seuraavana päivänä kohti Argentiinan putouksia.

Etukäteen minua jännitti hieman, kuinka rajanylitys Brasiliasta Argentiinaan ja takaisin sujuu päiväseltään käytännössä, ja siksi varasinkin Argentiinan puoleisten Iguassun putousten tutkimiseen kokonaisen päivän.

foz

Foz do Iguacun kaupunki Brasiliassa hieman aurinkoisemmassa asussa kuin edellisen päivän kaatosadekelillä

Aamulla Bernadete, paikallisen perheen äiti, jonka luona majoituin Foz do Iguacun kaupungissa tarjoutui viemään minut bussipysäkille, jossa heilautin kättä ensimmäiselle Argentiinaan menevälle bussille. Kyyti maksoi neljä realia (1,40 euroa) ja kyselin kuskilta espanjaksi, pysähtyykö bussi Brasilian rajalla, koska tarvin leiman minun passiin, ja kuski lupasi pysähtyä, mutta ei jäädä odottamaan. Suurin osa reitin matkustajista on brasilialaisia, joiden ei tarvitse hakea leimoja passiin poistuessa omasta maastaan, joten yleensä bussit eivät jää odottelemaan yhden eurolikan takia. Jäädessäni pois bussista joku matkustaja huikkasi ystävällisesti, että seuraava bussi menee sitten TUNNIN päästä – just!

20141007_173517

Ainoa kuva, jonka uskalsin ottaa Brasilian raja-asemalta virkavallan valvovien silmien alla

Rajalla ei todellakaan ollut silloin tungosta vaan pikemminkin hiljaista kuin huopatossutehtaalla, kun vein passini leimattavaksi, mikä oli täysin läpihuutojuttu eikä minulta kyselty mitään. Takaisin bussipysäkille hipsiessäni tapasin siellä kolme muuta reissaajaa, nuoren puolalaisen pariskunnan sekä israelilais-argentiinalaisen miehen, jolla oli oma maahantuontiyritys Panamassa ja Nicaraguassa. Oli vaihteeksi suorastaan huojentavaa kuulla ja puhua englantia ja seurassa odotellessa ja reissukokemuksia vaihtaessa aikakin kului sangen sukkelaan. Seuraava bussi tuli ehkä reilun puolen tunnin päästä, mutta koska tämä oli eri bussifirma kuin edellinen, jouduin maksamaan uudelleen (huikeat 4 realia, mutta kuitenkin), koska en halunnut odotella enää enempää ja tuntui paremmalta idelta jatkaa matkaa seurassa eikä jäädä yksin rajalle.

Argentiinan rajalla pysähtyessä suurin osa matkustajista tarvitsi rajatoimistossa leiman passeihinsa, joten bussi jäi tällä kertaa odottamaan meitä. Rajatoimistossa kannattaa myös vaihtaa Argentiinan pesoja, koska putousten sisäänpääsymaksun 215 pesoa (noin 20 euroa) voi maksaa ainoastaan niillä ja käteisenä. Jos jostain syystä vaihtaminen ei onnistu siellä tai unohtuu (köh köh..), niin ei mitään hätää, sillä seuraavalla etapilla, jossa vaihdetaan bussia kolmannen kerran mennessä putousten suuntaan, on lähistöllä casa de cambio, rahanvaihtokeskus. Tai jos menet aina Puerto Iguazuun, putousta lähimpänä olevaan Argentiinan kaupunkiin asti, onnistuu siellä myös rahanvaihto pimeästi huomattavasti paremmalla kurssilla, mutta tätä en välttämättä suosittele, ellei sinulla ole mukana paikallista kaveria, joka tietää mitä tekee.

arg01

Tuo pikkuinen katollinen rakennelma on bussipysäkki, josta pääsee putouksille vievään bussiin

Kolmannella bussilla, joka maksaa 40 pesoa (3,70 euroa), pääsee vihdoin ja viimein Argentiinan puoleisten putousten Visitor Centeriin, jossa on lipunmyynti, wc:t ja lyhyen kävelymatkan päässä sijaitseva pikkuinen maisemajuna, joka vei matkaajat itse putouksille.

arg02

arg03

Tuk tuk-juna vie lähelle putouksia

Iguassulla on Argentiinan puolella kaksi lipun hintaan sisältyvää maisemareittiä, ylempi ja alempi reili. Ylempi reitti on lyhyempi (650 metriä), eikä ehkä niin näyttävä kuin alempi (2500 metriä), sillä nimensämukaisesti sen varrella tutkiskellaan putouksia ylhäältäpäin, kun taas alareitillä pääsee taas lähes putousten alle kastuttavaksi. Tälle päivälle sattui onneksi edellisestä kaatosadepäivästä poiketen lämmin ja aurinkoinen keli, ja kovasti toivomani sateenkaari väritti jo muutenkin sanoinkuvaamattoman mahtavia putousten kuohuja! Kuvat taitavat tässä vaiheessa kertoa enemmän kuin tuhat sanaa:

arg05

arg04

arg08

arg07

Mäkin haluan tuonne alas!

arg06

arg09

arg10

arg11

arg12

arg13

Laukkuni päälle lennähti pieni salamatkustaja

arg14

arg15

arg16

arg17

Dos Hermanas- eli Kaksi sisarta- putoukset

Reilireittien alkupäästä löytyy kahvio-ravintola, wc:t sekä matkamuistomyymälöitä. Lisämaksusta putouksia voi tarkastella myös venereitiltä käsin, kuten Brasilian puoleisilla putouksillakin.

Palatessa oli luvassa jälleen sama kolmen bussin hyppely, sillä tarvin jälleen leimat passiini sekä Argentiinan että Brasilian rajoilla. Lisäksi jälkimmäisessä sain täytettäväksi uuden maahanmuuttokaavakkeen (immigration card), joka kerätään pois maasta lopullisesti poistuttaessa, minun tapauksessani paluulennollani. Brasilian rajalla pois jäädessäni tajusin tällä kertaa pyytää kuskilta lappusen, jota näyttämällä pääsin maksutta jatkamaan matkaa seuraavalla saman firman bussilla. Rajalla odottelinkin seuranani kaksi iloista argentiinalaista naista, jotka utelivat, että ihanko oikeasti olen reissussa yksin. Naiset nousivat aiempaan bussiin, ja toivoin, että minunkin bussi saapuisi ennen pimeän tuloa.

arg19

Tässä vaiheessa puhelimeni soi ja rakas äitini soitteli Suomesta puolihädissään, onko kaikki hyvin, kun en vastaa viesteihin tai puheluihin. En ollut saanut viestejä tai kuullut puhelimen soivan, mutta hilpeän innoissani hihkuin olevani keskellä Argentiinan ja Brasilian rajaa ja käyneeni juuri Iguassulla! Sori vielä äiskä… :)

Halusin tehdä rajanylitykset nimenomaan julkisilla busseilla, joita operoi Brasilian ja Argentiinan välillä kolme eri bussifirmaa. Rajanylityksen voi halutessaan hoitaa huomattavasti kätevämmin myös vaikkapa taksilla, jolloin ei tarvitse odotella ja vekslata kolmen eri bussin kanssa – mutta mitä hauskaa tässä olisi? Rajoilla tapaa muitakin matkalaisia ja reissaajia, kuulee parhaimmillaan mielenkiintoisia elämäntarinoita bussia odotellessa ja voi vaihtaa arvokasta tietoa maista, matkakohteista, käytännön asioista, kielistä ja niin edelleen. Aina ei ole tärkeintä perille pääsy, vaan myös itse se matkanteko. Tämä on minulle hyväksi havaittu tapa reissata, Marimaisesti…Marimente.

Kirjoittaessa soi Manu Chao – Desaparecido

Eng: After visiting the Iguacu Falls on the Brazilian side I took a day trip and crossed the border to visit the Argentinian side of the falls, too. A EU citizen needs his/her passport stamped on both of the borders when coming and going. To go from Foz do Iguacu, Brazil to the Iguazu Falls in Argentina you will need altogether three different buses, if you want to do the border crossing via public transport.

Make sure to have one full day for the border crossings and visiting the falls, since there is more to see on the falls on Argentinian side then on the Brazilian side. There are upper trail and lower trail included in the price of the entrance fee of 215 pesos (20 euros) which can be paid ONLY by cash and by pesos. Take enough time to wander around the Iguazu Falls, which are absolutely a breathtaking view!

Saatat myös pitää näistä

16 Kommenttia

  • Vastaa Elina / Vaihda vapaalle lokakuu 31, 2014 at 12:41

    On nuo putoukset vain niin mahtavat. Yksi niistä paikoista, jonne on päästävä joskus vielä uudelleen.

    Tykkäsitkö enemmän Brasilian vai Argentiinan puolesta putouksilla? Ja näitkö coateja?

    • Vastaa Mari lokakuu 31, 2014 at 20:23

      Ihan totta Elina, Iguassu oli niin uskomaton paikka, että sinne voisi lähteä toisenkin kerran!

      Tykkäsin molemmista puolista, mutta ehkä säätila vaikutti sen verran, että Argentiinan puoli oli astetta miellyttävämpi kokemus. Toisaalta kaatosateessa Brasilian puoleisilla putouksilla jää varmasti ikuisesti muistoihin! Kummasta te tykkäsitte enemmän? Coateja näkyi siellä sun täällä ja kuvailinkin niitä jonkin verran. Näin jossain välissä varoituskyltin, että saattavat puraista aika railakkaasti, vaikka kuinka söpöiltä näyttävätkin, joten lähempää tuttavuutta en tehnyt.

      • Vastaa Elina / Vaihda vapaalle marraskuu 3, 2014 at 19:11

        Meillä oli molemmilla puolilla hyvä sää ja tykättiin silti enemmän Argentiinan puolesta. Siellä pääsi koluamaan niitä putouksia laajemmin, mutta Brassien puolelta toki sai ehkä paremman yleisvaikutelman. Hyvä, ettei jäänyt coatit näkemättä :) Ei niitä tosiaan varmasti silitellä kannata, ettei tule hammasta :D

        • Vastaa Mari marraskuu 4, 2014 at 08:15

          Argentiinan puolella oli tosiaan enemmän tekemistä kuin Brasilian, mutta olin ihan tyytyväinen että kävin molemmilla puolin, enkä olisi näin jälkeenpäinkään ajatellen jättänyt kumpaakaan välistä! :)

  • Vastaa Merja lokakuu 31, 2014 at 14:23

    Wau, upean näköistä! Tuonne pitää päästä :) Selvititkö muuten jo Suomesta käsin nuo bussimatkat vai paikalliselta “mamilta”? Olet kyllä rohkea, kun yksin tuolla seikkailet. Respect!

    • Vastaa Mari lokakuu 31, 2014 at 20:30

      Kiitos Merja kommentista! :) Iguassu on varmasti niitä paikkoja, joissa kannattaa käydä ainakin kerran elämässä. Suomesta käsin selvitin vain, että rajanylitys onnistuu paikallisilla busseilla, ja että se on edullista mutta aikaavievää lyhyistä välimatkoista huolimatta. Varsinaisia aikatauluja en sen enempää etsinyt etukäteen, kun ajattelin, että ne ei välttämättä kuitenkaan pidä paikkaansa vaan parempi selvittää asia paikan päällä. Bussipysäkille mennessäkään en tiennyt niistä sen tarkemmin, perheen äiti vaa neuvoi ottamaan seuraavan bussin, jossa lukee “Argentina”. Kauaa ei tarvinnut odotella, joten aika usein niitä luullakseni kulkee siellä.

  • Vastaa säppä marraskuu 1, 2014 at 21:18

    Haa, nyt mä hoksasin ton blogin nimen! Ihan mahtava! :)

    • Vastaa Mari marraskuu 2, 2014 at 14:55

      Hehee, kiitos säppä, kiva että nimi aukesi tässä postauksessa! :)

  • Vastaa Marianne kesäkuu 17, 2015 at 12:04

    Moi, tiedoksi vaan, jos joku näitä ihmettelevä löytää googlella tämän. Menin eilen Brasiliasta Argentiinaan bussilla, enkä kumpaankaan suuntaan mennessä pysähtynyt Brasilian rajalla. Mennessä meitä oli muutama pyrkiytymässä rajalla ulos, mutta kuski ei suostunut avaamaan ovia, hoki vaan että no necessito :) tämä siis ilmeisesti normaali käytäntö, että päivävierailijat ei rajalla pysähdy. Argentiinan rajalla sitten kaikki matkustajat meni virkailijoiden kautta mennen tullen.

    • Vastaa Mari kesäkuu 18, 2015 at 23:40

      Moikka Marianne, ja kiitos kommentistasi! Tuo tieto helpottaa varmasti rajan yli päiväseltään hyppeleviä ja ehkä paikan päällä on useiden reissaajien käydessä huomattu ohjeistaa, ettei tarvitse pysähtyä. Lokakuun reissulla halusin pelata varman päälle, ettei vahingossakaan tule ongelmia yhdenkään Lattarimaan viranomaisen tai ylipäätään maastapoistumisen kanssa. Todella huojentavaa kuulla, että rajanylityksestä voi selvitä vähemmälläkin säätämisellä! :)

      • Vastaa Marianne kesäkuu 19, 2015 at 02:21

        Niin no, vielähän ei ole todistettu, ettei tämä kosahda Brasiliasta kotiin lähdettäessä :) Kävin päiväseltään myös Paraguayn puolella, hurautin bussilla paikallisten kanssa pysähtymättä kummallakaan puolella rajalla. Tiedä sitten miten fiksua tuo oli, mutta ainakin mahdollista. Ja mitä nyt olen ihmisten kanssa täällä jutellut niin ihan tavallista.

        • Vastaa Mari kesäkuu 20, 2015 at 14:53

          Vau, sä oot ehtinyt siellä vaikka ja minne! :) Millasta Paraguayssa oli, noin päiväseltään? Mulla jäi se kokonaan välistä kun kiirehdin takasin Argentiinasta Brasilian puolelle ennen pimeän tuloa.

          • Marianne kesäkuu 23, 2015 at 14:31

            Joo, en mäkään samana päivänä kaikkea tehnyt :) Ciudad del Este on paikka, jossa brasilialaiset ja varmaan myös argentiinalaiset käyvät ostamassa, no, kaikkea. Siellä on ostoskeskusta toisensa vieressä ja sitten lisäksi markkinakojua kaikki tienvarret täynnä. Ihan rauhassa sai kyllä liikkua, ei mitään ahdistavaa tyrkytystä ollut. Yritin parista kohtaa kävellä jotain satunnaisia katuja pitkin pois torihälystä, mutta sitten kun ihmiset väheni niin mua alkoi vähän huolestuttaa turvallisuus… En siis löytänyt juurikaan mitään mielenkiintoista, rähjäinen rajakaupunki. Joku shoppailuhenkisempi olisi ehkä tykännyt. Mutta tosiaan olin siellä vain hetken, että analyysi on aika hepponen :) Ihan hyviä ruokia sai katukojuista, pesot ja realit toimi hyvin, eli rahaa ei tarvitse erikseen vaihtaa. Bussi taisi maksaa 5 realia suuntaansa, Brasilian puolelta hyppäsin kyytiin siinä mäkkärin kohdilla ja Paraguayssa juuri ennen rajaa. Takaisin tullessa Brasilian tullissa täti hyppäsi kyytiin ja kaiveli kaikkien laukut. Paljon näkyi kävelijöitäkin sillalla, jossain vanhoissa oppaissa varoiteltiin sen olevan vaarallista. Käsittääkseni kävelijätkin kävelevät rajojen yli näyttämättä passejaan, eikä niitä kukaan kysele.

          • Mari heinäkuu 1, 2015 at 00:38

            Mielenkiintoisia kokemuksia ja kiitti rajakaupungin pika-analyysistä! :) Mulla oli myös jonkinlainen käsitys, varmaan juurikin noiden vanhojen opaskirjojen perusteella, että raja-alueilla olisi jotenkin turvatonta eikä kannata ylittää etenkään jalan. Brassi-Argentiina-rajalla en tosin huomannut että ois ollut mitenkään erityisen levotonta, melko hiljaista kylläkin lokakuussa. Ja kätevää ettei Ciudad del Estessa asioidessa tarvi vaihtaa erikseen valuuttaa!

  • Vastaa Tanja / Tanjan matkassa marraskuu 21, 2016 at 19:14

    Täältä mä taidan saada vinkkejä tulevaa reissuani varten. Idea olisi siis nähdä putoukset kummaltakin puolelta ja ehtiä vielä Paraguayn puolella pistäytymään. Mun lento on Argentiinan puolella lauantaina varttia yli 1 ja paluulento lähtee Brasilian puolelta tiistaina klo 6.15.

    Saako taksit ajella maasta toiseen ilman ongelmia? Jos siis ajelisin ensin lentokentältä sinne Paraguaihin parin tunnin pikavisiitille ja sieltä sitten majoitukseen Brasilian puolelle, sitten ei eka päivä (lauantai) menis ihmetellessä. Eiköhän jonkun järkevän hinnan saa sovittua kuskin kanssa?

    Seuraavana päivänä sitten Argentiinan puoli eli sunnuntaina. Bussilla tän ilmeisesti ehtii tekemään.

    Ja maanantaille jäisi sitten Brasilian puoli. Majoitukset on vissiin järkevämpää ottaa Brasiliasta, koska aamulähtö kentälle on ennen kukonlaulua ku en viitsisi majapaikkaa vaihtaa keskenkaiken. Ja onko raja edes auki 24/7

    Kiitti jos ennätät vastata, tai joku muu kuka tän sattuu lukemaan.

    • Vastaa Mari marraskuu 21, 2016 at 21:24

      Kiva kun kommentoit Tanja ja voi vitsit, sinulla on aika huikeankuuloinen reissu tiedossa! Kannattaa ehdottomasti tutkia putoukset molemmilta puolin niin jää kokonaisvaltaisempi käsitys niiden mielettömyydestä.

      Mä liikuin nuo välit ainoastaan julkisilla busseilla, joten takseista en oman kokemuksen kautta osaa sanoa sen suurempaa neuvoa. Kuitenkin silloin kun tutkin tuota rajahyppelymenetelmää, niin käsittääkseni taksilla se hoituu kaikista nopeiten ja aika moni ilmeisesti kulkeekin niillä, joten ei pitäisi olla ongelmia sen suhteen.

      Bussilla Brasiliasta Argentiinaan kannattaa varata hyvin aikaa, eli heti aamusta liikkeelle. Rajojen aukioloajat on hieman mysteeri, mutta mulla oli tavoitteena olla takaisin Brasilian puolella ennen pimeän tuloa turvallisuussyistäkin.

      Ihan mahtavaa matkaa sinulle!

    Vastaa