Pallontallaajat.net
Valikko
Lattarimaat

Apinoita ja bikinivarkaita

helmikuu 27, 2014

Oletteko joskus nukahtaneet aaltojen lempeään huuhtoutumiseen rantaan, jonka hiekka on tummasävyistä vulkaanista alkuperää ja heränneet seuraavana aamuna kello kuusi apinoiden, koirien ja lintujen yhteiseen aamukonserttiin?

ometepe02

Nicaraguassa Ometepe-saarella tämä, niin kuin monet muutkin länsimaalaiselle uskomattomat kokemukset ovat täysin mahdollisia.

ometepe21

Moyogalpan kylä ja taustalla häämöttävä tulivuori

ometepe15

ometepe16

Monet tiet Ometepen saarella ovat päällystämättömiä hiekkateitä

ometepe03

Vaaleanpunainen tupa ja riippumatot sen edustalla

Meillä oli saarella majapaikkana pieni, vaaleanpunainen mökki, jonka sijainti oli parinkymmenen metrin päässä hiekkarannasta ja Nicaraguanjärven viilentävistä laineista. Mökin edustalla oli asiaankuuluvan luonnollisesti pari riippukeinua, joihin saattoi köllähtää vaikka heti aamusta ihailemaan auringon ensisäteitä ja kuuntelemaan sirkkojen siritystä. Majoituspaikan nimi oli El Tesero del Pirata (suom. ‘Merirosvon aarre’) ja siihen kuului muutaman parimökin lisäksi ulkoilmaravintola/aamiaispaikka, jonka heinäkaton alta passasi ihailla kimmeltelevää järvimaisemaa vastapuristettua ananasmehua nautiskellen. Mökkinaapureina meillä oli kolmen ranskalaisen suunnilleen meidän ikäinen reissuporukka, saksalainen yksinmatkustava mies sekä tanskalainen eläkkeellä oleva pariskunta.

ometepe06

ometepe05

“Katson autiota hiekkarantaa…”

ometepe04

Liikkuminen paikasta toiseen 276 neliökilometrin kokoisella saarella on hieman hankalaa, sillä vaikka joitakin bussiyhteyksiä on pitkin päivää suurimpien kylien välillä, ei kukaan oikeastaan vaikuta tietävän, milloin bussit kulkevat. Kysyttäessä yksi sanoo yhtä ja toinen toista, ja kolmas virkkoo, että kyllä ne viiteen asti iltapäivällä kulkee. Pienessä kahvilassa aikaa tappaen ja edes jonkinnäköistä bussia tuloksetta pitemmän aikaa odotellen lopulta pyysin kahvilan työntekijää soittamaan meille taksin mökille. Pian tämä nuori nainen ilmoittikin, että kyyti on tulossa ihan hetkessä, muuan chico tulee hakemaan meidät. Jippijaijee! Kyyti olikin sitten niin vauhdikas, että kovasti toivoin kaikkien keskellä tietä tallustavien lasten, koirien, lehmien ja possujenkin kerkeävän pois alta! Myöskin hevoskyyti näytti ihan oikeasti olevan erittäin hyväksi havaittu kulkuneuvo saarella – jopa pikkulapsia oli istutettu keskenään hevosen selkään taivaltamaan matka kylien välillä.

ometepe08

Ja keskellä viidakkoakin voi tulla vastaan mies ja hevonen :)

Vaikka asiat eivät toimi Nicaraguassa samalla tavalla kuin täällä meillä, lähes joka asia on enemmänkin vain järjestelykysymys ja useimmiten puhelinsoitolla hoituu esimerkiksi pyörävuokraus, kaukobussin reaaliaikainen sijainti ja etenkin nämä siskonmiehenserkun “taksikyydit”. Paikallisilla ei näytä olevan myöskään kiire minnekään, vaan kaikki sujuu omalla painollaan ja vauhdillaan, ennemmin tai myöhemmin.

ometepe12

Päivän banaanilasti

ometepe13

Varsinaista iltaelämää saarella ei ole. Aurinko laskee iltakuuden hujakoilla ja sen jälkeen tuleekin pian aivan säkkipimeä, jolloin en ainakaan itse haluaisi välttämättä olla liikkeellä ulkona. Aamulla on valoisaa jo vähän ennen kuutta, joten parasta on mennä hyvissä ajoin nukkumaan ja hyödyntää valoisat tunnit heti aamuvarhaisesta kukonkiekumasta lähtien (kyllä, saarella kuulee kukkokiekuuta jatkuvasti, myös aamun jälkeen pitkin päivää) :)

ometepe22

ometepe23

Saarella oleskelevista lukuisista apinoista innostuneina näitä hupaisia otuksia piti päästä kuvaamaan vähän lähemmäs luontoon. Reppureissaajien suosittuna majoituspaikkanakin tunnettu Finca Magdalenan tila pienemmän tulivuoren Maderaksen puoleisella saarella tarjosi tähän erinomaisen tilaisuuden ominpäin tulivuorta reunustavan metsikön (viidakon?) siimeksissä. Tämä reitti oli alunperin tarkoitettu kiviin kaiverrettujen muinaisten hieroglyfien tutkimiseen, mutta näiden reissuneitien jakamaton huomio kiinnittyikin vekkuleihin puissa hyppiviin ja pitkistä hännistään roikkuviin mustiin apinoihin. Niitä oli parhaimmillaan 4-5 samoissa puissa kiipeilemässä ja tietysti eksoottisesta näystä haltioituneina turisteina kaivoimme kamerat sukkelaan esiin.

ometepe10

Joku siellä rimpuilee :)

Kesken paparazzisession alkoi täysin odottamatta kuulua sanoinkuvaamattoman pelottava ja puista kantautuva matala ja pitkäkestoinen murjaisu, joka säikäytti nämä uteliaat matkaajat kameroineen sen verran pahanpäiväisesti, että lähdimme suosiolla käpälämäkeen kapealta kinttupolulta, jossa hetkeä aiemmin olimme bonganneet myös, kröhöm, ohuen vihreän KÄÄRMEEN!! Ja olin aivan satavarma sen murjaisun perusteella, että kohta olisi niskan päällä ollut vähintäänkin iso, karvainen gorilla!

ometepe11

ometepe09

Etsi kuvasta vihreä käärme…

Hieroglyfit jäi sitten näkemättä, (eikä edes kaiken tuon jälkeen harmittanutkaan!) ja loppuiltapäivän hengittelimme ja viilentelimme kaikessa rauhassa Nicaraguanjärven virkistävissä aalloissa ihaillen kahta korkealle kohoavaa tulivuorta.

ometepe20

Maderas-tulivuori alkuillan sinertävässä kajossa

ometepe14

Tulivuori Concepciónin huippu oli usein pilvien peitossa

ometepe07

Vulkaaninen hiekkakuorinta jaloille

Rehellisyyden nimissä on tähän loppuun kuitenkin todettava, että aivan lintukoto tämäkään pikkuruisen suloinen saarenpoukama ei ollut, kaikesta rauhallisuudestaan ja idyllisyydestään huolimatta. Saarelta lähtöpäivän aamuna huomasimme, että yön pimeimpien hetkien aikana majapaikassamme oli käynyt varkaita. Naapurimökin saksalaiselta mieheltä oli viety läppäri, puhelin sekä käteisrahaa lukitsemattoman mökin sisältä, jossa hän oli mitään tietämättömänä nukkunut rauhassa yönsä. Edellisenä iltana olin onneksi juuri ennen nukkumaanmenoa muistanut ottaa avaimen pois oven ulkopuolelta yön ajaksi – ei sillä, että mukanamme olisi muutenkaan kulkenut mitään todella arvokasta ryöstettävää tavaraa. Terassilta olivat kuitenkin kadonneet yön pimeydessä siellä kuivumassa olleet bikinialaosat – yläosat eivät olleet varkaalle kelvanneet.

Tämä oli kuitenkin hyvä muistutus ja palautus maan pinnalle siitä, että maailman rauhallisimmassakin paikassa keskellä ei mitään voi käydä jotain tällaista. Asian esille tuomalla en suinkaan halua vesittää kenenkään reissuinspiraatiota, vaan ainoastaan herätellä, että pitäkää silmät ja korvat auki sekä maalaisjärki mukana (ja ovet lukittuina!) aina niin reissun päällä kuin ihan vaan kotonakin! :)

ometepe19

ometepe17

Myöhemmin, hieman ironisesti tosin pälkähti mieleen majoituspaikan merirosvoihin viittaava nimi… Joka tapauksessa, tässä vaiheessa oli siis hyvä aika taas vaihtaa maisemaa ja siirtyä kohti muita Nicaraguan ihmeitä!

Eng: In Nicaragua we stayed in an island called Isla de Ometepe which consists of two volcanoes and is situated in the middle of Lake Nicaragua. We booked a small cottage 20 metres away from the shore of the lake that also had two lovely hammocks in front of the pink walled cabin. While exploring the island we saw lots of monkeys climbing and hanging on trees, and got absolutely horrified by the freaky, spooky sound they make! Enough of monkeys for a while now then! ;)

The public transportation of the island isn’t really that recommended because of the lack of timetables – that’s why it’s easier to ask someone to call you a ride, rent a bike or maybe even a horse ride would do! :) Isla de Ometepe isn’t really for party people but it offers totally peaceful relaxation and incredible travel experiences in the wild nature.

However, just as a teeny weeny warning – even though Isla de Ometepe seems very friendly, warm and secluded, be aware of pickpockets. Another tourist staying at the same accommodation with us got robbed in his room, losing his laptop, cell phone and some cash. Of course, this could happen anywhere in the world, so especially while travelling, keep your eyes open and don’t lose your common sense!

Saatat myös pitää näistä

8 Kommenttia

  • Vastaa Annika - Tarinoita Maailmalta helmikuu 28, 2014 at 04:27

    Käärme bongattu, kuvasta siis :) Ihanasti tiivistetty juttu Ometepestä! Ja huikeen yrmy kuva tuosta apinasta…:O

    • Vastaa Mari helmikuu 28, 2014 at 18:04

      Oon ihan satavarma että just tuo apina oli nimenomaan se joka alotti koko turistienkarkotusmurinan… :D Suuttu kun kuvasin sitä huonolla hetkellä.

  • Vastaa Sukellus Asiaan helmikuu 28, 2014 at 18:54

    Nyt on sen oloista toimintaa,että täytyy lisätä omaan kohdevalikoimaan, kunhan saadaan Aasiassa projektit päätökseen.

    • Vastaa Mari helmikuu 28, 2014 at 21:22

      Suosittelen lämpimästi suuntaamaan Ometepelle nyt, kun se on vielä luonnollisimmillaan eivätkä suuremmat massat ole (vielä?) löytäneet sitä. Paikallisten mukaan Nicaraguan valtio ei tue Ometepen saaren matkailun kehitystä, ja niinpä matkailupalvelut ovat vielä varsin lastenkengissä siellä, mikä on tässä tapauksessa hyvä juttu. Kaikki tosiaan toimii siellä enemmän tai vähemmän, kun ei odota mitään luksusta, mitä saarelle suuntaavat tuskin hakevatkaan – paitsi jos luksukseksi määritellään upeat luonnonmaisemat ja täydellinen rauhallisuus. Espanjan kielen vähintään auttavaa osaamista suosittelen myös! :)

  • Vastaa Sukellus Asiaan maaliskuu 1, 2014 at 11:07

    Kymmenen vuotta sitten aloitin maailman koluamisen tyoleirilla Perussa taysin vailla ymmarrysta mita odottaa. Siita lahtien olen haaveillut paluusta niille nurkille. Viime vuodet on vierahtanyt Aasiassa sattumien kautta,mutta jos vaikka pian nyt paasisin nauttimaan edella kuvatuista tunnelmista.

    • Vastaa Mari maaliskuu 1, 2014 at 15:38

      Vau, mulla ois kans Peru bucket listalla, ehkäpä sinne suunnalle ens talvena.. :) Millaisella työleirillä olit siellä? Aasiassa päin en ole tosin myöskään päässyt vielä käymään, vaikka etenkin Malesia ja Singapore on jo kiehtonut pitempään.

  • Vastaa Tiina, Kinttupolulla maaliskuu 1, 2014 at 15:47

    Taas yksi kohde lisää haavelistalle ;) Ihania kuvia!

    • Vastaa Mari maaliskuu 2, 2014 at 12:17

      Kiitos Tiina! Ometepe on ehdottomasti käymisen arvoinen kohde – listalle vaan! :)

    Vastaa