Pallontallaajat.net
Valikko
Uncategorized

Tää on mun stadi?

maaliskuu 14, 2013

En ollut oikeastaan koskaan varsinaisesti unelmoinut muuttavani jonain kauniina päivänä Helsinkiin ja jopa joskus kutsuvani sitä asuinkaupungikseni. Ennen tänne muuttoa olin käynyt pääkaupungissamme vain muutamia satunnaisia kertoja saamatta juurikaan mitään sen kummempaa tunnetta irti ratikoiden kolinasta tai rautatieaseman ihmispaljoudesta. Helsinki on tätä ennen ollut mulle lähinnä pelkkä läpikulkureitti Kajaanista Helsinki-Vantaan lentokentälle, jotta pääsen reissuun ulkomaille.

Mulla kesti aluksi useamman kuukauden sopeutua Helsinkiin, ainakin kesän tuloon asti. Kesällähän lähes jokainen Suomen kaupunki näyttää parhaat puolensa, ihmiset on iloisia ja luonto kukoistaa, jos siis sellaista sattuu lähettyviltä löytymään. Yksi suurimmista sopeutumishaasteista on ollut yhtään liioittelematta tämä kielimuuri! Vaikken ite puhu kovinkaan vahvaa murretta, etelässä huomataan heti, jos on vähänkään pohjosemmasta, ja usein siitä kuulee myös jos jonkinlaista kuittailua, useimmiten kuitenkin ihan hyväntahtoista (kai?). Haluaisinpa vaan olla kärpäsenä katossa, kun joku ristijärveläinen tai suomussalmelainen vahvaa Kaennuuta vääntävä koittaa jutustella henkeviä stadin slangia sproogaavan etelän asukin kanssa! :)

Välillä mulla on myös itellä ollut vaikeuksia ymmärtää paikallisten puhetta, etenkin jos joku viljelee slangisanoja turhan tiheään. Huojentavaa on kuitenkin se, että aika harva täällä enää loppuunsa käyttää alkuperäistä ‘stadin slangia’, joka voi olla pienissä määrissä ihan hauskan kuulosta mutta josta ei ottaisi selvää itse Agricolakaan. Jotenkin omaan korvaan myös kuulostaa siltä, että täällä jätetään usein lopputavut tai vokaalit pois sanojen lopusta, ikään kuin nielastaan ne tai yksinkertaisesti vaan unohdetaan ne jonnekin? Tämä aiheuttaa mulle sen, ettei kommunikointi aina toimi kun en aivan ymmärrä puolikkaita sanoja ;)

Puhetyyli on etelässä omasta mielestäni myös nopeampaa kuin pohjoisessa, kun taas ite oon tottunut verkkaisempaan, rauhalliseen äänensävyyn ja mielellään suht selkeään artikulaatioon. Ehkä puhetyyli heijastaa jotenkin etelän ihmisten elämäntyyliä? Kliseisesti yleistettynähän ainakin Helsingissä näkee ihmisten juoksevan pää kolmantena jalkana bussien/junien/ratikoiden/metron perässä, mitä oon kyllä itekin saanut harjotuttaa – sehän käy välillä aivan hyötyliikunnasta kun aamulla ottaa silmät ristissä himospurtin bussipysäkille…siis “dösälle”.

Okei, ehkä tässä juostaan jostain muusta syystä..

Omaan suuhuni etelän puhetyyli ei ole kyllä liioin päässyt tarttumaan, ja mun mielestä on hienoa koittaa säilyttää oma murteensa, olipa se sitten miten vahvasti esiintuleva tahansa. Välillä saatan tietosesti yrittää olla venyttämättä sanoja liiaksi, että saan itteni ees joten kuten ymmärretyksi, eikä kuulija keskity sanojen merkityksen sijaan päivittelemään, mistä maaseudulta (‘landelta’) oon oikein kotosin :D Toisinaan taas tykkään oikein uhallakin puhhuo nii ouosti kuvvaan ossaan ja kiusaksikin vähän liioitella pohjoista taustaani.

On joka tapauksessa jännä huomata, että jopa saman maan sisällä voi olla näin suuria kielieroja, puhumattakaan jos lähdetään ulkomaille! Sanomattakin selvää on kuitenkin se, että tulen aina olemaan ylpeä kajaanilaisista juuristani enkä oikein vieläkään osaisi ajatella itseäni karkeasti jaotellen helsinkiläisenä. Ennemminkin Helsinkiin muuttaneena alunperin kajaanilaisena, joka on kiinnostunut kaikista maailman eri kulttuureista ja erilaisista elämäntyyleistä. Jos joku keksii tälle kuvaukselle lyhemmän termin niin saa laittaa tulemaan kommenttia! :)

P.S. Kaikesta tästä huolimatta olen kuitenkin tässä parin vuoden aikana oppinut pitämään Helsingistä kaupunkina. Miksikö? Siihen tarvin kokonaisen uuden postauksen verran sanoja, joten perästä kuuluu!

Saatat myös pitää näistä

2 Kommenttia

  • Vastaa Annika maaliskuu 17, 2013 at 02:58

    Mun serkku muutti varmaan jo yli 10 vuotta sitten Helsinkiin ja se kyllä omi Hesan aksentin ihan kunnolla. Ei se kauheesti mitään slangia käytä, mutta puhuu silleen tosi hienostuneeseen ja sivistyneeseen sävyyn. Ehkä se puhuukin kirjakieltä…hmm :D Mutta tulee aina vähän junttiolo sen seurassa :P

    Ja aina kun on murteista ja aluekohtaisista eroista puhe, niin pitää mainita yksi sana: Leipäjuusto!! :D

    • Vastaa Mari maaliskuu 18, 2013 at 01:42

      Ai taas päästiin tähän aiheeseen… (se on juustoleipä!) :D

    Vastaa