Pallontallaajat.net
Valikko

Kannattaako Santiago de Chileen matkustaa?

Santiago de Chile

Chilen pääkaupungin Santiagon taivaanrantaa ja horisonttia hallitsevat joka suunnassa sekä mahtava Andien vuoristo että muut pienemmät vuoristot.

Kaupunkia halkoo lisäksi valitettavan pahoin saastunut Mapocho-joki. Tyynenmeren rantaan pääsee autolla vajaassa tunnissa – kuin myös lumihuippuisille vuorille.

Tämä kontrastien kaupunki on yllättävän eurooppalaisen oloinen: keskusta-alue on moderni ostoskeskuksineen ja useine yliopistoineen, ja opiskelijat näkyvät myös värikkäässä katukuvassa.

Santiago de Chile

Santiago de Chile

Monille 15 miljoonan asukkaan Santiago de Chile on läpikulkuväylä muihin Chilen suurkaupunkeihin, kuten Valparaisoon, tai etelän Patagonian tulivuorten ja järvien valtakuntaan. Meidän syy jäädä noin viikon päiviksi Santiagoon viime marraskuisella reissullamme oli Anoppilassa vierailun lisäksi paperihommat, jotka poikaystäväni piti hoitaa kuntoon vanhaksi menneen ajokortin uusimista varten. Muutaman arkipäivän kuluessa kaikki saatiinkin kuntoon alkavaa parin viikon Chilen ja Argentiinan road tripia varten.

Chile on hyvin altis maanjäristyksille ja meidänkin reissun aikana sellainen osui heti toisen reissupäivän iltaan – tosin noin 500 kilometrin päähän pääkaupungista, joten itse en ainakaan tuntenut minkään sortin mannerlaattojen värähtelyä. Tässä vaiheessa toki helpottaa myös tieto siitä, että Chile on hyvin varautunut suurempiinkin maanjäristyksiin eikä kaupunkien pitäisi luuhistua maan tasalle kovemmassakaan tärinässä.

Luonnonkatastrofeista puheen ollen, Santiagoa koettelivat muutama viikko sitten myös mittavat tulvat, joiden aikana osa kaupungista oli kauttaaltaan veden alla ja neljä miljoonaa asukasta ilman juomakelpoista vettä. Onneksi tilanne on tätä kirjoittaessani jo palautunut normaaliksi ja kaupungissa pääsee liikkumaan ongelmitta.

Love locks in Santiago de Chile

Pääkaupunkina Santiago on Chilen eteläisempiä kaupunkeja kalliimpi kohde, mutta esimerkiksi ruokatarjonta on siellä hyvin monipuolista. Meidän ekana päivänämme suunnistimme paikallisten suosimaan, perinteistä chileläistä ruokaa tarjoilevaan Dominóon syömään tuhdit lomito-leivät tomaatilla, majoneesilla ja avokadolla höystettynä. Avokadoa myydään ja tarjoillaan Chilessä aivan joka nurkan takana, ja paikallisten ruokapaikkojen menut vilisevät sanaa palta, joka tarkoittaa Chilen espanjaksi avokadoa. Näitä saa edullisesti ruokakaupoista aina moottoriteiden varrella sijaitseviin pikkukioskeihin asti, ja kauppa näyttää myös käyvän, sillä chileläiset ovat aivan hulluina avokadoihin (kuka ei?!). Meidän talous ei ole myöskään poikkeus säännöstä, vaan kotikaapeista löytyy Venetsiassakin jatkuvasti avokado jos toinenkin – harmi vaan, että täällä niiden hinnat ovat Suomen tavoin korkealla; pari avokaadoa maksaa jo viisi euroa.

Dominos Santiago de Chile

Ave palta chilena

Niin, syömisen lisäksi Santiagossa kannattaa harrastaa esimerkiksi shoppailua. Etelä-Amerikan korkein rakennus Gran Torre Santiago kohoaa 300 metriin 64-kerroksiseksi pilvenpiirtäjäksi ja pitää sisällään Costanera-ostoskeskuksen. Rakennuksen huipulle pääsee muutamalla eurolla myös pällistelemään Santiagon taivaanrantaa lintuperspektiivistä, mutta meidän visiitin ajaksi sattui sumuinen keli, joten näkyvyys oli mitä oli. Tästä masentumatta suuntasimme katseet ja vatsat kohti ruokailukerroksen perulaista Tanta-ravintolaa, jossa söin ehkäpä koko elämäni Top 5-kärkeen ulottuvia herkkuja:

Peruvian food

Chicharrones de pollo con rocoto eli paistettua chilikanaa kaikilla maailman herkullisilla höysteillä

Peruvian desserts

Choco lucuma ja suspiro limeño eli suklaa- ja toffee-herkkuja

Kun on syöty ja valinnaisesti shoppailtu hyvin (ja nautittu illan viimeiset pisco sourit), kannattaa Marimenten toimituksen mielestä nukkua yö hyvin ja suunnata seuraavana päivänä Chilen muihin maisemiin.

Santiago de Chile

Pisco sour peruano

PAITSI jos olette sukuloimassa kuten me!

Eli entäs se vierailu Anoppilassa?

Santiago de Chile

Chilean food

Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki sille, joka arvaa mitä poikakaverini vanhempien valmistamia ruokia näissä kuvissa syödään!

Chilean food

Niin, vierailu Anoppilassa sujui kaikin puolin maukkaasti mainion huipussa seurassa! Kieliongelmat selättyivät pienellä tulkkausavulla, englannilla ja espanjan kielen muistelulla ja toivon, että vielä palaamme takaisin Santiagoon jossain lähitulevaisuudessa.

Ajatuksenjuoksu karkasi väkisillä ruokajuttuihin tässäkin postauksessa, joten ehkä parempi mennä tekemään joku avokadoleipänen :D

Oletteko käyneet Santiago de Chilessä tai millaisia mielikuvia kaupunki herättää?

Kirjoittaessa soi Alvaro Soler – El mismo sol feat. Jennifer Lopez

TOP 13 Marimenten suosituimmat Instagram-kuvat

venice

Visuaalinen sosiaalisen median mobiilisovellus Instagram sai pari päivää sitten monta some-taituria hätkähtämään vaihtamalla logonsa pirteän energiseen oranssi-puna-sinertävään versioon.

New Instagram logo

Henkilökohtaisesti Marimenten toimituksen silmää miellyttää tämä väriyhdistelmä, josta tulee väistämättä mieleen räiskyvän auringonlaskun kaikki eri sävyt Venetsianlaguunilla. Lisäksi minusta Instagram näyttää hienoa esimerkkiä siitä, että suureen suosioonkin nousseen sovelluksen ja brändin ulkoasun on jossain välissä hyvä uudistua – eikä tällaista muutosta tarvitse pelätä.

Aiemmin Instagram on herättänyt myös monenlaisia mielipiteitä vaiheittaisilla uudistuksillaan, joiden myötä kaikki kuvat eivät enää näy julkaisujärjestyksessä vaan riippuen siitä, kenen ja minkälaisia kuvia käyttäjä pitää mielenkiintoisimpina ja tärkeimpinä.

Ollaanpa viimeaikaisista uudistuksista sitten mitä mieltä tahansa, jatkaa Instagram tänä vuonna varmasti yhtenä koukuttavimmista some-kanavista. Kuukausittaisia käyttäjiä on tätä nykyä yli 400 miljoonaa ja tutkimusten mukaan määrä on edelleen jatkuvassa kasvussa.

Aioin joka tapauksessa kirjoitella postauksen Marimenten suosituimmista Instagram-kuvatuksista, mutta tämän viikon kutkuttavan puheenaiheen myötä tästä tuli jopa ihan ajankohtainen aihe. Kuvat eivät ole absoluuttinen TOP 13, koska halusin tehdä kuvasaldosta hieman Venetsian kanaalikuvia monipuolisemman koosteen :)

Näin 13. perjantain kunniaksi tässä teille kolmetoista tykättyä kuvaa matkojeni varrelta:

13. Iguassun putoukset Brasilian puolelta kuvattuna

12. Auringonlasku helmikuisessa Rio de Janeirossa

11. Kissa ja tyyntyvä Venetsianlaguuni auringonlaskun hehkussa

10. Rakennusten heijastukset viinilaseissa

9. Helsingin kaupungin ilotulitus Senaatintorilla 2015

8. Joulukuinen Tukholma

7. Valparaison värikästä katutaidetta Chilessä

Tämä samainen kuva julkaistiin myös Chilen virallisen matkailutoimiston Instagram-tilillä sekä Visit South American ensimmäisessä painetussa lehdessä.

6. Tämän vuoden ensimmäisiä kevätfiilistelyjä

5. Matkalla töistä kotia vesibussia San Marcolla odotellessa

4. Spritzit auringossa

3. Hitaasti mutta varmasti

2. Hetki Canal Grandella

JA NUMERO UNO…

1. Vuoden hiljaisin viikko Venetsiassa

Mikä näistä on teidän suosikki? Ja mitäs mieltä olette Instagramista ja sen uudistuksista?

Lisää kanaalimaisemia ja kahvitaukoviihdettä löytyy Instagramissa nimimerkillä @maricomente

Pikaopas Venetsian Lidoon: Syö ja juo kuin paikallinen

Venetsia Lido

Kesä lähestyy ja Venetsian oman Rivieran, hienohiekkarantaisen Lidon saaren matkailukausi alkaa pian kukoistaa.

Jos teillä on useampi päivä aikaa kierrellä Venetsiaa, suosittelen tutustumaan historiallisen keskustan lisäksi myös Lidon leppoisan, pienen saaren symppikseen sykkeeseen.

Kirjoittelin aiemmin blogissani majoitusvinkkejä Lidoon ja yleisön pyynnöstä nyt on vuorossa Marimenten toimituksen testaama ja toimivaksi havaittu miniopas Lidoon ruoan ja juoman muodossa:

Osteria Al Merca

Merca Lido di Venezia

Merca Lido di Venezia

Täällä pääkadulta pienemmälle, kanaalien reunustamalle sivukadulle poikkeavassa kuppilassa kannattaa aloittaa ilta vaikkapa tyypillisen, venetsialaisen Spritz-drinkin muodossa. Mercan ulkopuolella voi istahtaa aperitiiville joko puoliympyrän muotoisen pöydän ääreen taikka sivummalle penkeille, joiden pöytinä toimivat vanhat viinitynnyrit. Toisin kuin monissa Venetsian baareissa, täällä soitetaan myös musiikkia ja tunnelma on juuri passeli kutkuttamaan vaikkapa lähestyvää päivällistä…

Osoite: Via Dandolo Enrico 17B, 30173 Venetsia.

Trattoria ”Andri”

Trattoria Andri Lido di Venezia

Trattoria Andri

Andriin suuntaavat myös paikalliset venetsialaiset aina mannermaalta asti. Miksi? Koska se tarjoaa hinta-laatusuhteeltaan erinomaista venetsialaista ruokaa, kuten erilaisia äyriäisiä, kalaa sekä pasta-annoksia. Ravintolan seinillä voi ihailla omistajan värikylläisiä taideteosnäytöksiä ja kuuluisat Muranon lasiesineet toimivat sekä kattauksessa että sisustuselementteinä. Pöytävaraus on etenkin viikonloppuiltaisin suositeltava.

Osoite: Via Lepanto 21, 30126 Venetsia.

Al Canton

Al Canton Lido di Venezia

Jos ruoan jälkeen maistuu jälkkäriksi vaikkapa tuorettakin tuoreimmista mintunlehdistä värkätty mojito tai palmulomatunnelmiin virittelevä piña colada, suuntaa kulkusi Al Cantoniin. Tämä vesibussipysäkin lähellä, Lidon pääkatu Granviale Santa Maria Elisabettan alkupäässä sijaitseva kuppila täyttyy viikonloppuiltaisin ulkoterassia ja sisätiloja myöten. Kesäperjantai-iltaisin Cantonissa voi usein myös nauttia laadukkaasta livemusiikista.

Osoite: Via Lepanto 4, 30126 Venetsia.

Lido di Venezia Italia

Oletteko käyneet Venetsian Lidossa? Tai kenties suunnittelemassa reissua sinne suunnalle?

Lisää kulinaristisia ja #piñacoladanhuuruisia vinkkejä Venetsiaan Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä

Kirjoittaessa soi Tomo Como Rey – Arriba de la pelota

Kodikasta ja tyylikästä majoitusta Venetsiassa: Casa Robinig

 Casa Robinig Lido di Venezia

Minulta on ruokailu– ja kahvilavinkkien lisäksi useampaan otteeseen kyselty majoitusvinkkejä Venetsiaan.

Aihe on sikäli mikäli kimurantti, että valitettavan usein etenkin pääsaaren tarjonta majoituksen suhteen on varsin ylihinnoilteltua eikä huoneiden taso vastaa hintaansa. Useat vanhoista rakennuksista hotelleiksi kunnostetut lukaalit ovat jo nähneet parhaat päivänsä – tai vastaavasti hulppeasta palatsimaisesta majapaikasta saa pulittaa mojovan hinnan.

Mutta ei huolta, sillä nyt olen viimein löytänyt ihanan ja teillekin suositeltavan majoituksen Venetsiasta, jossa voi yöpyä paikallisen asukkaan tavoin!

Koska komeampi puoliskoni täytti vuosia viime viikonloppuna, olin suunnitellut meille pienen staycation-henkisen irtioton täällä Venetsian maisemissa. Tarkoituksena oli siis kaikessa yksinkertaisuudessaan rentoutua ja syödä hyvin – mitäs sitä muuta tarvii Italiassa?

B&B Casa Robinig Venezia

Keskeinen ja rauhallinen sijainti

B&B Casa Robinig sijaitsee Venetsian Lidon saarella, joka on tunnettu etenkin kesälomakohteena pitkälle jatkuvine Adrianmeren hiekkarantoineen. Lisäksi Lidon yleinen hintataso on Venetsian pääsaarta lompakkoystävällisempi, eivätkä pahimmat turistiruuhkat yllä sinne asti. San Marcolle sieltä pääsee kätevästi usein tiheään liikennöivillä vesibusseilla noin vartissa.

Casa Robinig löytyy Lidon pääkadulta poikkeavan, pienemmän ja rauhallisemman sivukadun päästä. Tänne ei liikenteen melu yllä, ja silti läheiselle Aurora-hiekkarannalle on vain korttelin kävelymatka. Lähistöltä löytyy myös lukuisia ravintoloita, baareja, kahviloita, gelaterioita…you name it! Lidon vesibussipysäkiltä kävelee tänne suoraan noin kuudessa minuutissa, paitsi jos pysähdytte matkan varrelle osuville jätskikojuille tai jäätte seuraamaan kadulle asti leijailevaa pizzan tuoksua :)

Kauniit, modernin kodikkaat huoneet

Rauhallisen ja yksilöllisen majoituskokemuksen takaamiseksi Casa Robinigissa on vain kaksi vierashuonetta. Meidän Botanica-huoneemme oli tyylikkään vaaleasävyinen kultaisilla sisustuselementeillä sekä tummalla puulattialla. Huoneessa on parisängyn lisäksi oma, kaunis kylpyhuone, TV, vaatetanko, lämmitys sekä ilmastointi kesän kuumia päiviä varten.

Casa Robinig Venezia

Casa Robinig Venezia

Casa Robinig Venezia

Casa Robinig Venetsia majoitus

Casa Robinig Venezia

Casa Robinig Venezia

Tuoreita croissantteja aamiaiseksi

Viereinen, taiteellisia yksityiskohtia sisältävä olohuone toimii vieraiden aamiaissalina. Saimme itse esittää toiveita, mihin aikaan aamusta haluaisimme mannermaisen aamiaiskattauksen ja jokaisen omaa rauhaa ja tilaa kunnioittaen aamiaistimme eri aikoihin toisessa huoneessa majoittuneen perheen kanssa. Toki toisin sopiessa aamiainen onnistuu myös yhtä aikaa muiden vieraiden kanssa – kaikki riippuu vieraiden omista toiveista.

Casa Robinig Venezia

Casa Robinig Venezia

Vastakeitettyä kahvia meille tarjoiltiin jättimäisestä, 12 hengen sumpit keittävästä Bialetti-pannusta. Ja entä sitten se tuore, sopivan suolaisesta taikinasta tehty croissant-leipä, jonka vuoksi minäkin mielelläni pistäisin töppöstä toisen eteen jo aamuseitsemältä, kun lähileipomo aukaisee ovensa!

Aamupala Casa Robinig

Aamiainen Casa Robinig

Rentoa ja yksilöityä palvelua

Casa Robinigin sydän on värikkään energinen ja välittömän lämmin Monica, joka pitää majoituksen emännöinnin lisäksi creative coaching-luentoja ja henkilökohtaista opastusta oman luovuuden löytämiseen. Monica tykkää jutella paljon ja hän tuntee Venetsian hyvin, joten häneltä kannattaa myös kysellä ravintola- tai vaikkapa pyöränvuokrausvinkkejä. Pitkulaista Lidoa kun saa Venetsian pääsaaresta poiketen tutkia myös pyöräillen!

Jos haluatte elää hetken kuin paikallinen venetsialainen, suosittelen majoitusta Casa Robinigin kodikkaissa huoneissa. Suosittu majapaikka on avoinna ympäri vuoden ja saatavuutta sekä hintoja voi tiedustella suoraan Monicalta sähköpostitse osoitteesta monicarobinig(a)gmail.com.

JA HEPS VIELÄ!

Koska tiedän, kuinka matkailukärpäsen puraisemia tekin siellä ruudun takana olette, Marimenten lukijat saavat 10% alennuksen varauksista, kun mainitsette s-postissa blogin Marimente-nimen!

Casa Robinig Venezia

*Yhteistyössä B&B Casa Robinigin kanssa

Lisää reissuvinkkejä ja inspiraatiota Italiaan Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä

 

Mitä olen oppinut Italiassa?

Venetsia Italia

Reilun vuoden Venetsiassa tallaamisen jälkeen on hyvä istua alas ja pohtia, mitä käytännön asioita on tullut tänä aikana opittua Italiasta ja italialaisista.

Liian ruusuisia kuvitelmia ei alun perinkään tässä aiemmin Genovan opettamassa pääkopassa liikkunut, ja aina vähän väliä muistuttelen itseäni, että Italiassa matkustaminen on aivan toinen juttu kuin asuminen. Lievästi avautumisluontoinen postaus ei tarkoita, että olisin tätä nykyä kurkkuani myöten täynnä Saapasmaan tapoja ja kulttuuria. Jokaisesta maasta löytyy aina hyvät ja huonot puolensa, ja Italiassa hyvät onneksi edelleen peittoavat ne muutamat käsittämättömät paatokset.

Näitä seikkoja ei tarvitse lukea totaaleina totuuden torvina, sillä enemmänkin ne kertovat siitä, kuinka allekirjoittanut havainnoi ympäristöään ulkosuomalaisena tarkkailijana. Olkaatte siis hyvät!

1. Kausittaisuus

Tämän tiedostaminen iski kirkkaasti päin pläsiä viime kesän lopulla, kun Lidon rantabaarissa ei myyty enää mojitoa. Miten niin ei myyty? Koska tuoretta minttua ei ollut enää siihen aikaan vuodesta saatavilla. Olen tilannut Helsingissä mojiton keskellä synkintä talvea ja jotenkin kummallisesti baarimikko oli kuitenkin onnistunut taikomaan makoisia mintunlehtiä kaiken lumen ja jään keskellä?

Kausittaisuus näkyy varsinkin hedelmien ja vihannesten myynnissä – italialainen tietää tasan tarkkaan, mihin aikaan vuodesta voi mennä tiedustelemaan vihannestorilta tuoreita ja lähellä tuotettuja artisokkia, parsaa tai persikoita. Joitain onnekkaita yksilöitä, kuten omenoita, päärynöitä ja porkkanoita on saatavilla lähestulkoon koko vuoden, mutta monen muun kanssa saa olla tarkkana!

quattro_stagione

Kuva: mediterraneafrutta.it

Ja niin, kausittaisuus yltää myös vaatekaapin sisällön päivitykseen keväisin ja syksyisin – tätä kutsutaan cambio di stagioneksi ja ilmeisesti muun muassa tästä syystä pohjoisitalialaisilla on toppatakit päällä ja polveen asti yltävät talvisaappaat jalassa vielä huhtikuun +20 lämmössä, ”koska kesäkausi ei ole vielä alkanut”. Hyvin yleinen, katukuvassakin reippaasti viljelty yhdistelmä tässä välikauden aikana on lisäksi sekä miehillä että naisilla havaitut sortsit ja kevyttoppatakki. Aurinkolasien kera, tietenkin.

2. Cash is the king

Jep, näin on – käteinen on kuningas ja tämän vuoksi Italiassa kannattaa suosia etenkin pieniä seteleitä ja kolikoita. Monissa kuppiloissa ja baareissa maksukorttipääte on edelleen mysteeri, luultavasti yritykselle koituvien ylimääräisten korttimaksukulujen vuoksi. Italiassa palkat ovat yleisesti ottaen matalia ja moni pienyrittäjä välttää mielellään kaikki mahdolliset lisäkulut, olkoonkin, että kortilla maksamisen mahdollisuus saattaisi lisätä asiakastyytyväisyyttä. But when in Rome…eli kolikot jemmaan kukkaroon ja hymy huulille!

Venetsia, Italia

3. Tarjoilijat eivät hönkää niskaan

Kun vaikkapa Venetsiassa istahdat hyväksi suositeltuun pizzeriaan, tarjoilija jättää sinut ja seuralaisesi rauhaan mestarikiekot tarjoiltuaan parhaimmillaan aina siihen asti, kunnes pyydät laskun. Hyvässä ravintolassa ei ole tarvetta kysellä joka viides minuutti, onko kaikki hyvin ja maistuuko ruoka – koska paikan henkilökunta tietää murkinan olevan suussasulavan maukasta. Näin suomalaisittain tämä on suorastaan helpotus, kerrankin saa syödä rauhassa ilman, että tarvii joka välissä suu täynnä salamia vakuutella lautasen sisällön erinomaisuutta.

4. ”Kylmillä kivilattioilla” on tarkoituksensa

Tämän suorastaan neronleimauksen oivalsin tässä ihan vähän aikaa sitten. Olen päivitellyt kolme talvea, miksi ihmeessä italialaisten talojen lattiat on rakennettu kylmää hohkavasta kivestä, johon yhdistettynä sisälämmityksessä pihistely johtaa tuhannen kylmissä kämpissä kärvistelyyn. Mutta sen sijaan, että täällä varustauduttaisiin kylmää vastaan, on suurempi ongelma pikemminkin talvea pitemmän kesän kuumuus sekä ympärivuotinen kosteus. Esimerkiksi Venetsian pääsaarelle tyypillisiä marmori- ja muita kivilattioita olisi mahdoton korvata puulla tai laminaatilla. Sen sijaan kivimateriaalin on tarkoitus kestää kosteutta, kuumuutta (ja tulvia!) ympäri vuoden.

Venetsia Italia

5. Euroopan kovimpia verotuksia

Say what? Ihan oikeasti, italialaiset maksavat yllättävän paljon veroja. Nämä verotulot menevät  julkisten palveluiden ylläpitoon ja kehitykseen  päivittäisten skandaalilehtiotsikoiden mukaan poliitikkojen riemulomien ja sekä heidän vaimojensa megalomaanisten synttärilahjojen kattamiseen. Toisin sanoen italialaiset eivät itsekään aina ole täysin holleilla, mistä maksavat niin paljon veroja, koska vastinetta tälle ei konkreettisesti näy. Eikä ketään tunnu useimmiten huolestuttavankaan asia. È cosí.

6. Ja mitä tekisit ilman italialaisia naapureita…

Jos komeampi puoliskoni ihmetteli Suomi-reissullamme, onko meillä naapureita ja onko ne elossa, Italiassa ei ilmene tästä epäilystäkään. Italialaiset naapurit sekä näkyvät että varsinkin kuuluvat ja on ihan tavallista olla todistamassa, kuinka viereisen asunnon äiti herättelee teini-ikäistä tytärtään kouluun vähemmän lempeällä äänellä tai iäkkäämpi vanhuskerho kokoontuu alakerran sisäpihalla, ehkäpä kera viinilasillisten. Ja jos asutte kimppakämpässä niin seinän takana majailevan kämppiksen elämä tulee myös väkisilläkin hyvin tutuksi aina tyttökaveri(e)n kesken jaetuista lemmenosoituksista lähtien.

Mutta on tässä yksi hyväkin puoli: muutaman kerran olen kuullut ikkunasta kantautuvaa, mestarillista viulunsoiton harjoittelua ja toimistomme naapurissa kuulimme aika ajoin mielettömän hienoja pianokonserttoja!

Mitä huomioita te olette pistäneet merkille Suomen ulkopuolella asuessa? Saa avautua niin hyvistä kuin vähemmän kivoistakin jutuista!

Lisää reissuneitin hajatelmia löytyy Facebookista, Instagramista ja Twitteristä.

Kirjoittaessa soi Jovanotti – Estate

Parasta kotikaupungissani: neljä matkabloggaajan tarinaa

Parasta kotikaupungissani

Oletteko te joskus haaveilleet asumisesta ulkomailla?

Minä haaveilin siitä useampia vuosia, ennen kuin uskalsin tehdä ratkaisevan liikkeen ja raahata pienen omaisuuteni jo toistamiseen, tällä kertaa pitemmäksi aikaa Italiaan.

Maailma on pullollaan mielenkiintoisia ja kiehtovia kohteita, joissa käyminen tai asuminen kuulostaa huikealta ja eksoottiselta. Olipa visiitti sitten kuinka lyhyt tai pitkä tahansa, hyväksi havaittuja reissuvinkkejä kannattaa metsästää nämä kohteet hyvin tuntevilta asiantuntijoilta, joilla on omakohtaista kokemusta, mitä paikan päällä kannattaa tehdä ja kokea.

Tai miksipä tieto ei voisi myös toimia innoittajana ottaa se suuri askel ja harkita pysyvämpää maisemanvaihtoa – kuten tunnettu sanonta kuuluu: emmehän ole juurtuneita puita, joten miksemme tilaisuuden tullen katselisi maailmaa hieman omaa elinympäristöämme pidemmälle?

Tämä postaus lähti liikkeelle Exploras -blogin Miran ideasta koota muutaman ulkomailla asuvan suomalaisen mietteitä siitä, mikä omassa asuinkaupungissa on parasta. Mukaan liittyivät jakamaan kokemuksiaan allekirjoittaneen lisäksi Ansku BCN -blogin Ansku sekä Muru Mou -blogin Terhi.

Tällä kokoonpanolla saimme aikaan havaintoja ja fiilistelyä neljän matkabloggaajan kotikaupungista ympäri maailman:

Rio de Janeiro, Brasilia

Rio de Janeiro, Brasilia

”Rio on tietysti hiekkarantoja ja biitsikulttuuria. Mutta minun Riossani parasta on eksoottinen luonto, joka alkaa heti pihapiiristä. Lenkkipolullani voin kohdata jättiläismarsua muistuttavan, sympaattisen vesisian, maailman suurimman jyrsijän. Tai kissan kokoisen, hellyyttävän opossumin, joka näyttää vähän sähköiskun saaneelta. Pieniä apinoita näen aina, laumoittain, jos maltan pysähtyä. On harmaahaikaroita, ibiksiä ja muita lintuja. Taskuravut vilistävät koloihinsa askelteni tieltä.

Polkuni seurailee mangrovelaguunia. Puiden rungot ovat täpötäynnä päällyskasveja ja oksat kukkia, joiden lakastuneet terälehdet muodostavat hiekkatielle pinkkejä, keltaisia ja violetteja mattoja. Polun varrella kasvavat avokadot, karambolat, acerolakirsikat…

Siellä unohdan vieressä kohoavat, useat kymmenet tornitalot ihan kokonaan.

Rio de Janeiro, Brasilia

Mutta samanlaista trooppista luontoa on Riossa paljon muuallakin, kaiken liikennekaaoksen ja betonin vastapainoksi. Vehreyden kruununa on Tijucan kansallispuisto. Se on maailman suurin kaupunkialueen sisällä oleva metsäalue. Silloin tällöin menemme patikoimaan sen jyrkille, varjoisille poluille. Ne johtavat kukkuloiden huipuille maisemapaikoille, joista näkee muita kukkuloita. Niitäkin peittää yhtä tiheä ja viidakkomainen vehreys. Sellainen näky näin valtavassa metropolissa – se on uskomattoman upeaa!”

Mira / Exploras, www.exploras.net

Barcelona, Espanja

Barcelona, Espanja

”Pitkää hiekkarantaa, palmuja, bileitä, lähes aina paistava aurinko, tapaksia ja halpaa juomaa. Barcelona on sitä, mutta myös paljon muuta.

Parasta kotikaupungissani on sen monipuolisuus, jatkuva uudistuminen ja kerroksisuus. Barcelona on miljoonakaupunki, jonka jokainen täällä asuva tai kävijä näkee omalla tavallaan. Täältä löytyy sekä vaihtoehto- että korkeakulttuuria, samoin ikiaikaisia kirkkoja, arkkitehtuurin ihmeitä ja niiden rinnalla ihan uusia rakennuksia. Erilaisia tapahtumia riittää joka päivälle isoista konserteista kadunkulmien katusoittajien esityksiin. Barcelonassa on useita Michelin-ravintoloita, mutta myös erinomaisia pikkukuppiloita, jotka tarjoavat edullista lähi- ja luomuruokaa.

Tibidabo, Barcelona

Minun ikiomasta Barcelona-kuplastani löytyy ystävällisiä, iloisia ihmisiä eri maista ja taustoista. Kuplaani mahtuu kiinnostavia museoita ja näyttelyitä, rauhallisia puisto- ja rantabulevardikävelyjä, päiväretkiä vuorille, metsiin ja rantapoukamiin sekä myös toimiva arki. Minun Barcelonastani löytyy tuskaisen hikisiä kesäpäiviä, metelöiviä papukaijoja, kerjäläisiä, täyteen pakattuja metrovaunuja, liikenteen kakofoniaa ja turistimassoja, mutta myös hiljaisia kahviloita, laadukkaita kirjakauppoja, hyvää ruokaa ja kaikin puolin mukava elämä. Tämä on minun kotini.”

Ansku BCN / www.anskubcn.com

Kööpenhamina, Tanska

Kööpenhamina, Tanska

”Kun kevät näyttää ensimmäisiä merkkejään ja aurinko alkaa jälleen lämmittää pitkän talven jälkeen, herää Kööpenhamina talviunestaan. Ihmiset eivät enää kiirehdi paikasta toiseen, vaan askel hidastuu, nautitaan lämpimistä säteistä, vietetään enemmän aikaa ulkona. Kööpenhaminan lukuisat puistot alkavat vetää ihmisiä magneetin lailla: jo ensimmäisinä aurinkoisina päivinä on puistojen nurmikoille levitetty piknik-vilttejä, joilla pariskunnat ja kaveriporukat loikoilevat juhlistamassa talven väistymistä.

Niin mekin teemme eräänä aurinkoisena maaliskuun lauantaina, kun pakkaamme mukaan voileipiä ja juotavaa ja suuntaamme kasvitieteellisen puutarhaan. Puisto on talven jäljiltä vielä hieman karu, mutta lupaus tulevasta kukkien väriloistosta on jo ilmassa. Istumme penkille syömään eväitämme auringon lämmittäessä kasvojamme ja sorsien polskiessa edessämme olevassa lammessa. Tämä on se hetki, kun toteamme kevään vihdoin saapuneen.

Kööpenhamina, Tanska

Puistot ovat tärkeä osa kööpenhaminalaisten elämää, ja mielestäni yksi parhaimmista asioista koko kaupungissa: puistot eivät ole vain kauniita viheralueita piristämässä keskustan ilmettä, vaan ne ovat kuin kaupunkilaisten olohuoneita. Puistoihin mennään lounaalle kesken työpäivän, ensitreffeille, ottamaan aurinkoa, ja nauttimaan pienestä palasta luontoa suurkaupungin keskellä. Piknik- ja puistokausi on nyt avattu – vuoden paras aika on täällä!”

Terhi / Muru Mou, www.rantapallo.fi/murumou

Venetsia, Italia

Venetsia, Italia

Venetsiassa parasta on kylämäisen yhteisön leppoisa tunnelma keskellä erikoista, pienistä saarista koostuvaa kaupunkia. Arkiset, jokapäiväisetkin asiat tuntuvat omilta seikkailuiltaan: ruokaostosten lomassa voin tehdä pienen kävelyretken yli lukuisten siltojen ja pysähtyä vaihtamaan kuulumiset vihannestorin tutuksi käyneen myyjän kanssa. Tai voin pistäytyä ihailemaan räiskyvän vaaleanpunaista auringonlaskua pienen kanaalia reunustavan kuppilan terassille ystävien ja edullisen prosecco-lasillisen kera, ennen kuin tallustan kauppakassieni kanssa takaisin kotiin.

Tämä epätavallinen, vettä vastaan jatkuvasti taisteleva kaupunki saa minut tuntemaan, ettei mikään voi olla liian suuri este, jos elämässä haluaa palavasti jotain. Jos joku on aikoinaa keksinyt rakentaa mahtipontisia palatseja uppoavalla maalle, kuinka moni muu asia tässä maailmassa voisi olla mahdollista?

Venetsia, Italia

Ja kun iltapäivä vaihtuu iltaan, Venetsian kadut hiljenevät ja tunnelma on kuin kaihoisan romanttisesta italialaisesta elokuvasta. Sivukujien varrella sijaitsevien, piskuisten trattorioiden edustat sen sijaan täyttyvät iloisesta puheensorinasta, jopa sunnuntai-iltaisin – koska venetsialaiset tietävät, että elämästä saa ja kuuluu nauttia.

Mari / Marimente, www.marimente.pallontallaajat.net

Ja mites teillä, mikä on teidän kotikaupungissa se paras juttu?

Kirjoitus on osa neljän edellämainitun ulkosuomalaisen matkabloggaajan ’Parasta kotikaupungissani’ -yhteispostausta.

Yhden yön syrjähyppy Chilen Puerto Fuyssa

 Puerto Fuy, Chile

Chilen reissulta viime marraskuulta minulla on vielä muutama kutkuttava tarina kerrottavanani.

Rengasrikon jälkeen Pucónista lähtiessämme myöhästyimme auttamatta lautasta, jonka oli tarkoitus viedä meidät autoinemme Puerto Fuysta pitkin pitkulaista Lago Pirehueico-järveä lähelle Argentiinan rajanylitystä. Raja sulkeutuu neljän maissa iltapäivällä, joten pelasimme varman päälle ja siirsimme Argentiinan Barilocheen saapumisen suosiolla seuraavalle päivälle,

Coñaripen pikkukylästä asfalttipäällysteistä tietä Puerto Fuyhin tiedusteltuamme ajelimme kaikessa rauhassa pienessä vesisateessa kohti lautan lähtöpaikkaa. Puerto Fuy on pienehkö intiaanihenkinen kylä Panguipuillin kommuunissa Los Rios-maakunnassa. Wikipedian mukaan siellä majailee vain muutaman sata asukasta ja siltä verkkaisan rauhallinen kylä todella näyttikin:

Puerto Fuy, Chile

Puerto Fuy, Chile

Puerto Fuy, Chile

Kävimme tiedustelemassa kylän lähestulkoon ainoasta hotellista huonetta yhdeksi yöksi, jotta seuraavana päivänä olisimme paalupaikalla lautan lähtöä varten. Vilkkaimman matkailukauden ulkopuolella kaunis huone omalla parvekkeella ja järvinäkymällä irtosi Marina Fuy-hotellista reilulla alennuksella.

Marina Fuy Hotel in Puerto Fuy, Chile

Puerto Fuy, Chile

Puerto Fuy, Chile

Puerto Fuy, Chile

Puerto Fuy Chile

Puerto Fuyssa ei varsinaisesti ole tarjolla mitään sen kummempaa tekemistä tai aktiviteetteja, ja kylän ainoa ravintolakin oli kyseisenä päivänä suljettu kyläkokouksen vuoksi. No, eihän se mitään, sillä kelikin oli yllättävän kylmä, edellisenä aamuna oli kuulemma ollut lumi maassa ja meillä ei ollut pahemmin talvikamppeita mukana marraskuisessa Patagoniassa. Niinpä jäimme hotellin aulan takkatulen ja ravintolan hellään huomaan, joissa meistä pidettiin erittäin hyvää huolta.

Eikä harmittanut yhtään – joskus reissun parhaat hetket syntyvät suunnittelemattomasta muutoksesta!

Marina Fuy Hotel, Chile

Marina Fuy Hotel, Puerto Fuy Chile

Marina Fuy Hotel, Chile

Marina Fuy Hotel, Puerto Fuy Chile

Seuraavana päivänä heräsimme hyvin levänneinä ja valmiina kohti Chilen ja Argentiinan rajalle vievää lauttaa. Paikan päällä kannattaa olla hyvissä ajoin viimeistään puolilta päivin, jos olette autolla liikenteessä, koska tilaa lautassa on rajoitetusti. Autosta saa parin tunnin kyydin aikana poistua matkustajatiloihin lautan toiseen kerrokseen, jossa on istumapenkkejä sekä pieni kahvio.

Kameran kanssa ilmeisesti ainoana pohjoismaisena vaaleaverikkönä kykkiessäni lautan kippari viittoi minua kiipeämään lautan kolmannen kerroksen ohjaustiloihin, josta olisi paremmat näkymät ja kuvausmahdollisuudet. No tottahan toki! Eteeni avautuivat puiden päällystämät, osittain lumiset vuoret sekä aasin muotokuvaa muistuttava painauma kalliossa.

Lago Pirehueico, Chile

Patagonia Chile

Huomaatteko aasin näköisen muodostuman kallion seinämässä?

Lago Pirehueico Chile

Perille saavuttaessa jatkoimme matkaamme kohti rajanylitystä ja Barilochen kaupunkia Argentiinassa, mutta se on jo tarina aivan erikseen.

Seuraa Marimenten seikkailuja Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.

Kirjoittaessa soi Estas Tonne – Between Fire and Water